Skip to main content

 



Yhteisverkko on kahden operaattorin, Soneran ja DNA:n, ainutlaatuinen yhteishanke, joka mahdollistaa kattavammat ja huippunopeat tietoliikenneyhteydet myös haja-asutusalueille. Keväällä 2015 aloitettu yhteisverkon rakentaminen on valmistunut Lapissa, joka on nyt kokonaisuudessaan yhteisverkon kuuluvuusaluetta. Yhteisverkko on rakentanut yli 600 tukiasemaa Pohjois-Suomeen. Tällä hetkellä verkon rakentaminen jatkuu Itä-Suomessa.



 



Mikä on Yhteisverkko?



 



Yhteisverkko vastaa kokonaan uuden, yhteisen matkaviestinverkon rakennuttamisesta Pohjois- ja Itä-Suomen alueelle. Yhteisverkko ei ole teleoperaattori, vaan TeliaSonera Finland Oyj:n ja DNA Oy:n perustama yhteinen verkkoyhtiö. Yhteisverkko ei tarjoa liittymiä tai asiakaspalvelua. Soneran asiakkaana asioit Yhteisverkon alueella Soneran kanssa samalla tavalla kuin muuallakin Suomessa.



 



Verkon toimittaja on Huawei, jonka moniradioteknologiaratkaisu edustaa teknisen kehityksen kärkeä. Yhteistekniikkaa on käytössä myös muualla maailmassa, mutta Suomen mittakaavalla hanke on ainutlaatuinen. Se mahdollistaa verkon rakentamisen haja-asutusalueille kustannustehokkaasti, mutta laadukkaasti.



 



 



Mitä Yhteisverkko tarkoittaa käytännössä?



 



Yhteisverkko tuo kattavat ja huippunopeat yhteydet myös haja-asutusalueille. Yhteisverkon alueella on käytössä uusimman sukupolven LTE Advanced 4G –teknologia, joka monikymmenkertaistaa tiedonsiirtonopeudet ja mahdollistaa esimerkiksi liikkuvan kuvan katsomisen ja jakamisen eteenpäin tai usean laitteen liittämisen 4G -reitittimellä luotuun sisäverkkoon samanaikaisesti. Yhteisverkon alueella kattopaikat ja mastot on yhdistetty kaikkien DNA:n ja Soneran asiakkaiden käyttöön, joka parantaa kuuluvuutta koko Lapin ja Itä-Suomen alueella.



 



Yhteisverkko on parantanut 4G – verkon kattavuutta etenkin haja-asutusalueilla, jossa 4G -kuuluvuutta ei ole välttämättä ollut aiemmin lainkaan tarjolla. Sen lisäksi Yhteisverkko parantaa merkittävästi myös 2G- ja 3G- yhteyksiä.



 



Kahden operaattorin taajuudet ja resurssit yhdistämällä pystyimme toteuttamaan tuplasti nopeamman 4G-verkon. Rakensimme Lappiin satoja uusia tukiasemia, mikä on parantanut kuuluvuutta merkittävästi. 4G-laitteiden lisäksi kuuluvuus on parantunut myös 2G- ja 3G- laitteilla, kertoo Suomen Yhteisverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen.



 



 



 



Yhteisverkko kattaa noin puolet Suomen maantieteellisestä pinta-alasta ja noin 15 % Suomen väestöstä.



 



 



Yhteisverkon rakentaminen saattaa heikentää kuuluvuutta tilapäisesti



 



 



Yhteisverkon rakentaminen tapahtuu kahdessa vaiheessa ja se tehdään alueittain. Ensin yksittäiset tukiasemat kytketään Yhteisverkon piiriin. Ensimmäisen vaiheen aikana kuuluvuus ja datanopeus voivat tilapäisesti heikentyä, sillä tukiasemat eivät vielä toimi täydellä teholla yhtenäisenä verkkona. Seuraavassa vaiheessa tukiasemat aktivoidaan toimimaan kokonaisuutena täydellä kapasiteetilla, jolloin käytössä on uusi, parempi verkko. Verkon aktivoimisessa kuluu pari viikkoa. Jos alueesi mobiilikuuluvuus on heikentynyt, voit tarkistaa Yhteisverkon rakennusaikataulun täältä.



 



Yhteisverkon rakentamisessa on pyritty aiheuttamaan mahdollisimman vähän haittaa asiakkaille välttämällä rakentamista esimerkiksi yleisötapahtumien aikaan. Myös asiakastiedottamiseen on pyritty panostamaan, jotta kuuluvuuden heikentymisestä olisi saatavilla tietoa ennakkoon.



 



Yhteisverkon rakentaminen jatkuu



 



Yhteisverkko on tuonut kokonaan uudet yhteydet jo 200 000:lle ihmiselle Pohjois-Suomessa. Pelkästään Lapissa Yhteisverkon alueella on 180 000 asukasta ja yhteydet ovat parantuneet niin haja-asutusalueilla, kuin taajamissa. Nyt kun rakennustyöt on saatu Lapissa valmiiksi, jatkuu verkon ylläpito normaalien prosessien mukaan ja vikatilanteissa tulee olla yhteydessä normaalisti omaan operaattoriin.



 



Nyt rakentaminen jatkuu Itä-Suomessa ja rakennustöitä tehdään parhaillaan usealla paikkakunnalla. Operaattoreiden yhdessä toteuttaman verkon on tarkoitus kattaa vuoden 2016 loppuun mennessä noin puolet Suomen pinta-alasta.



 



Asutko Lapissa? Mitä kokemuksia sinulla on Yhteisverkosta ja sen tarjoamista hyödyistä?



 



Lisätietoa Yhteisverkosta:



 



http://yhteisverkko.fi/



 



Julkaisua on ollut rakentamassa myös JaniAsik.

Oma kokemus Yhteisverkosta... 

 

On nopeus parantunut kuukausi kuukaudelta. Silloin kun Yhteisverkko tuli niin ruuhka-aikaan oli 20-30Mbit/s ja hiljaiseen aikaan oli 60Mbit/s.

 

Nykyään ruuhka-aikaanki on semmonen 50-60Mbit/s. Hiljaiseen aikaan jopa 80-90Mbit/s.

Silloin kun aiemmin tässä kuussa koko 4G verkko meni sekaisin ja piti käynnistää reititin uusiksi että netti toimisi, sain aika mukavia nopeuksia :smileytongue: Oli taajuudet tosi hiljaisia silloin :smileyvery-happy:

Ja Steam on onnistunut lataamaan pari peliä 10-12Mt/s :smileylol:

 


Täälläpäin Yhteisverkko alkoi pelittämään täysillä heti aktivoinnin jälkeen. Joka vedolla tulee yli 100M nopeuksia. Käytössä vain cat4 tason laite, joten todellisia huippuja en ole päässyt vielä kokeilemaan. Mutta sehän on aika helppo laskea, jos 1800Mhz verkossa irtoaa parhaimmillaan 130Mbit/s nopeuksia, ja 800Mhz verkossa 100Mbit/s nopeuksia, niin cat6 laitteella saisi käsittääkseni ~230Mbit/s nopeuksia. Itse asun taajamassa, joten kaikki lähitukarit ovat 300M tukareita. 1800Mhz tulos:

 

 

Vasteajat ovat myös selvästi parantuneet, ennen Yhteisverkkoa pingi seilasi 30-100ms välillä, nyt se on tasaisesti 30-33ms. Kaikenkaikkiaan yhteys toimii loistavasti, nopeus ei laske edes ruuhka-aikaan alle 100Mbit/s.

 

Mitä tulee tuohon Antin toteamukseen että Yhteisverkko on rakentanut satoja uusia tukiasemia Lappiin, niin käsittääkseni Yhteisverkko ei juuri uusia tukiasemia rakenna, vaan päivittää jo olemassaolevia tukiasemia Yhteisverkkoon. Joku voisi tuosta Antin toteamuksesta luulla että niitä uusia tukiasemia olisi tosiaan pystytetty satoja Lappiin. Mutta siis jo olemassaoleviin vain vaihdetaan rautaa/softaa tarpeen mukaan. Näin olen ainakin ymmärtänyt. Ei ainakaan tänne omalle seudulleni ole noussut ainuttakaan uutta tukaria.


@jannyman Tukiasema on varmaan vähän eri asia kuin se masto. Mastoja ei rakenneta mutta tukiasema asennetaaan. Yhteisverkossa laitettu vanhoihin mastoihin uudet vehkeet ja vähän tiheämminkin kuin ennen. Samalla kaupunkialueilla ainakin niin rakennusten katoille tuotu tukiasemia. Satoja tukiasemia asennettu mutta ehkä ei niinkään mastoja. Jos maston sijainti on huonossa paikkaa käyttöpaikkaa nähden eipä se Yhteisverkko siinä aina autakkaan. Edelleen jää katveita mutta ainakin tämä on hyvä edistys saada 100Mbps yhteydet Suomeen.

Vastaa