Skip to main content
Telia.fi etusivulle Telia.fi etusivulle

Nykypäivänä monilla työnkuva on siirtynyt digitaaliseen maailmaan, ja työt tehdäänkin usein tietokoneella kotona etänä tai toimistolla. Sillä miten teet työsi, on suuri merkitys terveytesi kannalta. Tässä artikkelissa käyn läpi, millainen on hyvä ergonominen työasento ja mitä kannattaa ottaa huomioon toimistotyössä.

 

Miksi hyvä ergonomia on tärkeää erityisesti toimistotyössä?

 

Jatkuva istuminen voi aiheuttaa monia ongelmia terveydelle. Erityisesti huonon työasennon vuoksi voi tulla lihasjumeja, päänsärkyä ja muita oireita. Nämä voidaan kuitenkin välttää huomioimalla hyvä ergonomia työskentelyssä. Myös työn tauottaminen ja ajoittainen verryttely on osa oikeita työtapoja. Hyvä nyrkkisääntö on noin kerran tunnissa nousta ylös ja verrytellä 1-2 minuuttia.

 

Ergonomisen työtuolin ominaisuudet

 

Hyvä työtuoli sisältää tarvittavat ominaisuudet, jotta tuoli voidaan asettaa erilaisille käyttäjille sopivaksi. Näitä ovat esimerkiksi penkin korkeus, ristiseläntuki, käsinojien säätö sekä penkin syvyys. Tuolin asettaminen itselleen sopivaksi on erittäin tärkeää, että selkä saa tarvitsemansa tuen ja työasento tuntuu mukavalta. Penkin korkeus voi vaikuttaa myös verenkiertoon jaloissa, joka voi aiheuttaa kihelmöintiä ja paineen tunnetta.

Alla olevasta videosta voit katsoa, kuinka säädät itse työtuolisi oikein.

 

 

Mitä työpöydässä tulee ottaa huomioon

 

Työpöydän on hyvä olla tarpeeksi suuri, jotta näytöt ja muut työntekoon tarvittavat välineet mahtuvat vaivattomasti käden ulottuville. Riittävän pöydän syvyyden ansiosta näyttö on mahdollista asettaa sopivan etäisyyden päähän itsestäsi. Pöydän korkeussäätö on myös tärkeää huomioida, jotta pöytä voidaan asettaa itsellesi sopivalle korkeudelle. Käsiesi ollessa alhaalla 90 asteen kulmassa, pöydän tason pitäisi olla noin samalla tasolla käsiesi kanssa. Jos työpöytä ei ole korkeussäädettävä, voit asettaa pöydäntason sopivalle korkeudelle nostamalla tai laskemalla työtuoliasi. Kannattaa kuitenkin huomioida, että silloin saatat tarvita korokkeen jalkojesi alle. Nykyaikaiset sähköpöydät antavat sinulle mahdollisuuden vaihtaa nopeasti työpisteen korkeutta, jonka avulla töitä voi tehdä myös seisten. Käyn tarkemmin lävitse artikkelin viimeisessä osiossa, miksi työskentely seisten on erittäin kannattavaa terveyden kannalta. 

 

Näyttöjen käyttö toimistotyössä

 

Jos käytät työnäyttönäsi kannettavan näyttöä, saatat tarvita sille jalustan, jotta saat ruudun oikealle korkeudelle itsellesi. Useimmiten erilliset näytöt tulevat korkeussäädön kanssa, mutta VESA-telineiden avulla näytön voi asettaa erittäin tarkasti itselleen sopivaan asentoon. Näyttö olisi hyvä asettaa käden mitan päähän itsestäsi, ja näytön yläreunan pitäisi olla noin silmiesi tasolla. Tärkeää on, että et joudu liikuttamaan päätäsi katsoaksesi eri puolille näyttöä, vaan voit silmiä liikuttamalla tarkastella ruutua laidasta laitaan. Lisävinkkinä näytön kirkkaus kannattaa asettaa matalaksi, jotta silmät eivät väsy kirkkaan ruudun vuoksi.

 

Kannattaako töitä tehdä seisten vai istuen?

 

Kuten jo tekstistä käy ilmi, päivittäin jatkuva istuminen ei ole meille hyväksi. Jos työpaikallasi on saatavilla sähköpöytä tai omistat itse sellaisen, kannattaa tehdä osa työpäivästä seisten. Seisten työskentely lisää kulutustasi, nopeuttaa aineenvaihduntaasi sekä nostaa vireystasoasi. Seisten työskennellessä asentoa on myös helppo muuttaa työn ohessa. Seisten työskentelyllä ei kannata korvata työskentelyä kokonaan, sillä siinäkin on haittansa. Pitkään seisominen rasittaa niveliä ja voi syödä energiaasi työskennellä monien tuntien jälkeen. Työskentely kannattaakin jaksottaa esimerkiksi noin kahden tunnin sykleihin, jolloin saat tarvittavan levon jaloillesi sekä seisomatyöskentelyn terveyshyödyt.

 

Millaisia neuvoja sinä antaisit toimistotyöskentelyyn? Jos aihe jäi vielä kiinnostamaan, niin suosittelen katsomaan tämän videon:

 

 

Lue myös:

 

Mulla on kotitoimistossa läppärin näytön lisäksi 27 ja 24 tuuman näytöt. Näyttöjen liittäminen läppäriin on vaan vähän hankala, mutta onneksi löysin työpaikalla roskikseen menossa olleen usb-telakan. Siihen sai hiiren ja näppiksen lisäksi näytön kiinni ja toinen näyttö on ihan läppärin HDMI liitännän kautta. Nuo usb-telakat ovat yllättävän kalliita. Pöytä on kyllä pikkasen liian pieni kahdelle näytölle, mutta pääasiassa 27 tuumainen on päänäyttö ja 24 apunäyttö. Läppärin näyttöäkin tarvitsee joskus avuksi. Kaareva iso näyttö olisi paras, mutta hinta on vaan vähän turhan korkea. Ehkä pitää harkita monitorien kiinnittämistä erilliselle telineelle. Työnantaja on sen verran reilu, että ei anna senttiäkään kotitoimiston varusteluun. Nostopöytää olen miettinyt, mutta pitäisi käydä katsastamassa nuo edulliset pöydät, että ovatko miten tukevia.

Mulla on kotitoimistossa läppärin näytön lisäksi 27 ja 24 tuuman näytöt. Näyttöjen liittäminen läppäriin on vaan vähän hankala, mutta onneksi löysin työpaikalla roskikseen menossa olleen usb-telakan. Siihen sai hiiren ja näppiksen lisäksi näytön kiinni ja toinen näyttö on ihan läppärin HDMI liitännän kautta. Nuo usb-telakat ovat yllättävän kalliita. Pöytä on kyllä pikkasen liian pieni kahdelle näytölle, mutta pääasiassa 27 tuumainen on päänäyttö ja 24 apunäyttö. Läppärin näyttöäkin tarvitsee joskus avuksi. Kaareva iso näyttö olisi paras, mutta hinta on vaan vähän turhan korkea. Ehkä pitää harkita monitorien kiinnittämistä erilliselle telineelle. Työnantaja on sen verran reilu, että ei anna senttiäkään kotitoimiston varusteluun. Nostopöytää olen miettinyt, mutta pitäisi käydä katsastamassa nuo edulliset pöydät, että ovatko miten tukevia.

Kaareva iso näyttö toimisi kyllä näppärästi kun saisi kaiken tarvittavan yhdelle ruudulle. Itse melko vastikään ostin sähköpöydän, ja oma suositukseni on tarkastaa Rustan ja Verkkokaupan saatavilla olevat sähköpöydät. Rustalta löytyy kaikista edullisimmat pöydät, joista uupuu esimerkiksi muistipaikka pöydänkorkeudelle ja ne ovat yksimoottorisia mutta muuten koin heidän pöytänsä hintansa arvoisiksi. Päädyin lopulta ostamaan Elfen Ergodesk Pro -sähköpöydän jalat ja pöydänkannen ostin erikseen muualta.

Työpaikan kansliatyylisessä toimistossa, jossa kenelläkään ei ole nimettyjä työpisteitä on pari sähköpöytää. Siinä saa kyllä olla tarkkana, kun ne jotenkin liikkuvat aina seinää kohti ja sitten säädettäessä seinäkiskossa olevat töpselit ja muut piuhat kiristyvät. On tainnut mennä yksi Virve-puhelimen verkkolaite jo rikki, kun kiilautui pistorasian ja pöytälevyn väliin.

Olen ensimmäisestä kesätyöpaikasta lähtien aina nypännyt käsinojat irti työtuoleista, joita olen käyttänyt tietsikkatöihin. Rannetukea olen aina käyttänyt, mutta käsinojat kohdistavat "tuen" ihan väärään paikkaan, ja vetävät niskan jumiin.

Kun ekan kerran sain hiiren käteeni, huomasin hyvin pian, että käsivarren lihakset menevät jumiin. Olen oikeakätinen, ja jouduin harjoittamaan vasenta kättä aika paljon, että hiiren käyttö vasemmalla kädellä sujuisi. Takaisin en vaihda. Vasemmassa kädessä minulla ei ole koskaan ollut lihasjumeja. Suosittelen kokeilemaan!

Olen syntyjään huonoryhtinen, ja sen kanssa on täytynyt tehdä töitä. Tuoleja olen kokeillut monenlaisia, ja päätynyt lopulta satulatuoliin. Olen myös jumpannut ryhtiäni parempaan tasapainoon, ajatuksena että kaikki nikamat lantiosta ylöspäin istuvat toistensa päällä, niin että selkärangan lihaksia tarvitaan vain tasapainon ylläpitämiseen, eikä niillä kannatella minkään ruuminosan painoa. Esimerkiksi pään täytyy pysyä niskanikamien varassa niin, ettei niskalihaksia tarvita pään painon kantamiseen. Kun koko ruoto on oikealla tavalla tasapainossa, niin mitään selkänojaa ei tarvita. Olen istunut satulatuolilla jo niin monta vuotta, että voin sanoa sen täydellä varmuudella.

Olen ensimmäisestä kesätyöpaikasta lähtien aina nypännyt käsinojat irti työtuoleista, joita olen käyttänyt tietsikkatöihin. Rannetukea olen aina käyttänyt, mutta käsinojat kohdistavat "tuen" ihan väärään paikkaan, ja vetävät niskan jumiin.

Itse olen myös aina laittanut käsinojat ala-asentoon jolloin ne menevät pöydän alle ja lepuuttanut sen sijaan käsiä työpöydällä.

Olen syntyjään huonoryhtinen, ja sen kanssa on täytynyt tehdä töitä. Tuoleja olen kokeillut monenlaisia, ja päätynyt lopulta satulatuoliin. Olen myös jumpannut ryhtiäni parempaan tasapainoon, ajatuksena että kaikki nikamat lantiosta ylöspäin istuvat toistensa päällä, niin että selkärangan lihaksia tarvitaan vain tasapainon ylläpitämiseen, eikä niillä kannatella minkään ruuminosan painoa. Esimerkiksi pään täytyy pysyä niskanikamien varassa niin, ettei niskalihaksia tarvita pään painon kantamiseen. Kun koko ruoto on oikealla tavalla tasapainossa, niin mitään selkänojaa ei tarvita. Olen istunut satulatuolilla jo niin monta vuotta, että voin sanoa sen täydellä varmuudella.

Kiinnostaisi kieltämättä kokeilla miten satulatuoli sopisi omaan työntekoon. Kotona itselläni on normaali toimistotuoli käytössä, mutta pitääkin toimistolla tarkastaa olisiko siellä satulatuoleja käytettävissä. Vaatiko sinulla työskentely ensin paljon totuttelua satulatuolilla, että ryhti pysyi kasassa?

Vastaa


Käyttöehdot
Evästeasetukset