Miten tää juttu liityy 5G:hen? Sehän ei merellä toimi - kuten ei muutkaan mobiilinetit, korkeintaan satelliittiyhteydet. Todellisen merimiehen erottaa kuitenkin siitä, että hän pärjää myös ilman mitään nykyaikaista tekniikkaa. Tällöin yhteydetkin hoidetaan käytännössä radioamatöörien kautta, kuten Tapio Lehtisen tapauksessa. Jopa vapaa-ajan veneilyyn suuntautuva koulutus lähtee kuitenkin siitä olettamasta että kaikki nykytekniikka pettää ja venettä tulee osata navigoida perinteisin menetelmin: kartta, kompassi, maisemat ja tähdet.

Näinhän se on, että todellisen merimiehen taidot pohjaa muuhun kuin tietoliikenneyhteyksiin. Niistä kuitenkin on huomattava hyöty ja turva nykyään, ja toki niitä kannattaa hyödyntää siinä määrin mitä avomerellä on siihen mahdollisuus💦>

En ymmärrä mitään merenkäynnistä, vaikka meren lähellä asunkin. Mutta jos nuo teinit ovat kokeneita merenkyntäjiä, niin olettaisin että heillä oli kunnon meri-vhf käytössä, eikä kännykkä. Joten mikä on jutun pointti. Jutulla ei pitäisi olla mitään tekemistä 5G:n kanssa. Jos taas teineillä ei ole käytössä meri-vhf laitetta, niin huh huh... On aikamoista venäläistä rulettia kohtalon kanssa.

@AsiakasY Hätäkutsu soitettiin vhf-yhteydellä. Jutun ja koko artikkelisarjan pointti on herättää ajatuksia yhteyksien merkityksestä eri elämäntilanteissa teknologiasta riippumatta. Näillekin pojille niistä oli todellinen hyöty, vaikka kokenut purjehtijakolmikko olikin kyseessä.

Meri VHF:n kantama on tyypillisesti vain 5...20 mailia. Jossain avomerellä jos tuon alueen sisällä ei satu olemaan toista alusta joka voisi välittää sanomaa eteenpäin niin jäljelle jäävät ainoastaan satelliittiyhteydet tai jos sekään ei toimi niin ainoaksi jää HF alueen radioamatööriliikenne, joka on erikseen luvanvaraista. Se on kuitenkin ainoa jolla voidaan ilman satellitttien apua saada tuhansienkin kilometrien yhteyksiä, ei kuitenkaan usein suoraan haluttuun paikkaan vaan sinne mihin ilmakehän muodostama skippi sattuu laskeutumaan.

Kun seuraava rajumpi aurinkomyrsky sattuu niin se tulee kaatamaan etenkin langattomat yhteydet kuten matkapuhelinverkot ja myös satelliittipohjaisen tiedonsiirron. Satelliittien tapauksessa tuho voi olla jopa peruuttamatonta eikä ole nopeasti korjattavissa jos satelliitteja joudutaan kokonaan uusimaan. Tässä kohtaa radioamatööriyhteydet palautuvat langattomista yhteyksistä todennäköisesti ensimmäisinä, käytännössä heti kun radioamatööri saa järjestettyä jostain asemalleen virtaa - ja kunhan aseman antennit olivat maadoitettuna myrskyn aikaan ja sitä kautta pahimmilta laitetuhoilta on vältytty.

Edellisen kerran tällainen rajumpi aurinkomyrsky sattui vuonna 1859 ja sytytti mm. sen aikaisia lennätinasemia palamaan. Nykyajan puolijohdetekniikka ja langattomat yhteydet tuhoutuvat vieläkin herkemmin, tosin aurinkomyrskyssä kaatuvat jopa sähkönsiirron kantaverkot. Yhteiskunnallisella tasolla tällaiseen ei ole ymmärretty varautua oikeastaan mitenkään - vaan täsin päinvastoin: jopa kriittnen viranomaisliikenne perustuu nykyään isolta osin langattomiin yhteyksiin. Tietoliikenneyhteyksien suhteen ainoa joka voi selvitä aurinkomyrskystä jopa täysin katkotta on valokuitu, mutta sekin vain sillä edellytyksellä että linkin molempiin päihin saadaan jostain sähköä.

@SINAD 

Itsekkin aurinkomyrskyn tuloa ja seurauksia miettinyt. Vasta YLE uutisoi, kuinka Suomessa pitäisi kantaverkon sellaisia teoriassa kestää. 

Selvää kyllä on, että jo pienempikin aurinkomyrsky tulee langattomat yhteydet sekoittamaan ja tukiasemien pään komponentteja särkemään. Voimakkaammassa voi olla vaarana, jo että kaapeleita syttyy palamaan ja ainakin 400V verkko on suuressa vaarassa ja kantaverkon ohjauskomponentit. Lisäksi mainitsemasi kaikki herkät puolijohdekomponentteja käyttävät laitteet todennäköisesti särkyvät. 

Kun se aurinkomyrsky koittaa niin varmaan sen jälkeen niihin osataan varautua. Toki on nytkin monessa paikassa Elektromagneettisen säteilyn suojausta, joka mielestäni auttaa suojaamaan myös aurinkomyrskyiltä. Uskoisin, että yhteyskunta selviytyisi varsin nopeasti vielä nykyäänkin isommasta aurinkomyrskystä, ainakin Suomessa. Kaupungeissa on suurin ongelma, saada pitkälle automatisoitua vesi ja lämpö verkkoja käsin ajettua. Pankkitiedot, pörssitiedot, jne. todennäköisesti säilyvät EMP tiloissa olevilla palvelimilla tai varmuuskopioissa.

Paras olisi varautua riittävän mekaanisilla varajärjestelmillä, langattomat tekniikat vain tukemaan ja mahdollistamaan yhteyksiä siellä missä ei kiinteät ole vaihtoehto. Hyvä konsti olisi myös perustaa yhteydet poikki päivä, jolloin olisi muutaman tunnin yhdellä alueella kerrallaan sähköt ja tietoliikenne yhteydet poikki, auttaisi kansalaisia varautumaan poikkeusoloihin. Nykymalli, jossa halutaan kaiken toimivan aina, ei ole taloudellisesti kannattava, sekä jäämme entistä haavoittuvammaksi erillaisille poikkeusoloille. Joten sähkökatkoja vaan joka kolkkaan niin osataan varautua ja tulee testattua varajärjestelmiä tositoimissa. Joku vuosi sitten kantaverkossakin oli testi, jossa testattiin, miten hyvin suurhäiriöstä voi palautua -> testi epäonnistui, sähköt piti manuaalisesti palauttaa fyysisesti paikanpäältä.

Mobiiliverkkojen tukiasemien radiopuolen ajoitukset ovat ainakin perinteisesti oleet GPS-satelliiteista saatavaan tarkkaan aikasynkkaan tahdistettuja. On hyvin todennäköistä että pahempi aurinkomyrsky kaataa GPS järjestelmän ja rikkoo ainakin osan satelliiteista. Tällöin kellosynkka saatetaan menettää ja kaikki satelliittinavigointi sekä GPS-pohjaiset aikasynkat pysyvästi poissa pelistä kunnes GPS ja vastaavat järjestelmät saadaan takaisin pystyyn. Lentokoneissa tämä on osattu ottaa huomioon ja tietääkseni niissä on oltava jokin muukin/varajärjestelmä kuin pelkkä satelliittinavigointi. Ainakin korkeus- ja nopeusmittarit on erikseen mutta en tiedä miten paikannus sitten... Laivapuolesta en ole varma.

Eli pelkästään tällaisella pienellä detaililla kuin satelliittinavigointi on valtava merkitys nyky-yhteiskunnassa. Mobiiliverkkojen lisäksi lukuisat muutkin järjestelmät on synkattu niihin. Toki esim. mobiiliverkon tukiasemien kelloja on mahdollista synkata myös kuidun yli PTP-protokollalla, mutta tässäkin tapauksessa se PTP pitää ajaa joltakin aikapalvelimelta joka taas synkataan GPS:ään, ellei sitten operaattori ole sijoittanut noin 50 tonnia maksaviin atomikelloihin (ja mitenkähän aurinkomyrsky vaikuttaa niihin?) Pelkällä NTP:llä ei saa läheskään riittävän tarkkaa aikaa monille järjestelmille.

Myös eri maiden sähköverkkojen vaihesynkka on tehty jotenkin, mutta en osaa sanoa onko käytetty GPS:ää. Periaatteessa se olisi erinomainen aikalähde siihenkin tarkoitukseen. Jos sähköverkot putoaa pois keskinäisestä synkasta, ei eri maiden välistä tehonsiirtoa voida enää tehdä ja siitä voi seurata todella laajoja sähkökatkoja. HVDC tasavirtakantaverkot on toki immuuneja mutta eivät kai kovin yleisiä.

@SINADOlikin uutta tietoa, että mobiiliverkko nojaa GPS:ään.

Muistaakseni kolmioihin perustuvaa paikannusta on käytetty jo kauan ja vieläkin osa järjestelmistä niihin pohjautuu, jokukin järjestelmä perustui, maanpäällä oleviin lähettimiin ja niiden avulla sijainti määritettiin.

Sähköverkossa vaiheiden synkronointi tehdään yleensä, mittaamalla yhdistettävien vaiheiden eroa, ei niissä yleensä ole mitään hienoja kelloja käytössä. Olen ollut näkemässä, kun eräskin kilpaili automatiikkaa vastaan verkkojen synkronoinnissa, no parisekunttia oli hitaampi käsin säätämään kuin automatiikka. Taitaa yleensä maidenvälisissä verkoissa jännitteet olla aina päällä ja vain virtaa säädetään, näin ollen pystyy jokainen maa tukemaan toistaan, jos esim. joku käynnistää ison sähkömoottorin.

Jännityksellä odotetaan aurinkomyrskyä ja sen seurauksia.

Mobiiliverkoista ainakin 2G tarvitsee erittäin tarkat ajatukset koska se on TDMA. Eli tukarit synkataan / synkattiin käytännössä GPS:ään, en tiedä joko synkka tulee nykyään kuidun kautta. 2G:n osalta puhelimissa oli yleensä 13 MHz VCTCXO, joka taas synkataan tukiaseman kelloon. Siitä syntesoidaan käyetttyjen radiokanavien taajuudet ja TDMA ajoitukset. Eli kaikki verkon osapuolet ovat todella tarkasti synkassa. Lisäksi lähetintä ohjattaessa otetaan myös etäisyys tukiasemaan huomioon (timing alignment) ja lähetetään siten että tukiaeman vastaanottimelle saapuu eri slotit oikein ajoitettuina vaikka ne tulee eri puhelimista. Noi on tosi tuttuja kun olin kehittämässä aikoinaan. 3G ja sitä uudemmat ei ole yhtä tuttuja, siellä on voinut asiat muuttua ja muutenkin WCDMA/LTE/5G ovat tekniikkana erilaisia, en osaa sanoa ovatko yhtä aikakriittisiä.

Sähköverkkopuolelle olen kehittänyt erästä laitteistoa joka otti sisään IRIG-B aikasynkkaa. Se oli kuulema käytössä jossain voimaloissa. Siitä ajattelin että voisiko olla että käyttävät sitä verkonkin synkkaan, mutta hyvä tietää ettei.

Aikoinaan tekussa tai siis AMK:ssa sähkötekniikkaa tuli opiskeltua ja labrassa synkattiin pieni voimalaitos valtakunnanverkkoon eri menetelmillä. Ei se käsin tapahtuva synkkaus nyt mikään vaikea ollut, tosin väärään aikaan tehtynä poltti sulakkeet. Pohjoismaissa verkot ovat synkattu samaan tahtiin ja erikoisjärjestelyille ei ole tarvetta. Itäisessä naapurissa verkko on pyörii eri tahdissa ja sen vuoksi idässä on tasavirtalinkki maiden välillä.