Seniori-info: Miten surffailet turvallisesti netissä ja ohjeita ongelmatilanteisiin


Käyttäjätaso 3
Kunniamerkki +13






Nykypäivänä yhä arkisemmat asiat ja toiminteet ovat siirtyneet suurelta osin internetin ihmeelliseen maailmaan. Asia saattaa osaa mietityttää, jännittää ja jopa pelottaa. Tietokoneet voivat tuntua hyvinkin vierailta. Mutta niitä ei kannata pelätä. Kaikkia koneita ja laitteita oppii kyllä ajan kanssa käyttämään, kunhan vain uskaltaa kokeilla.



No miten sitten se internet, arjen apu vai uhka? Maalaisjärjellä pääsee pitkälle myös netissä. Surffailu on pääosin turvallista kunhan toiminnassaan muistaa muutaman tärkeän asian sekä tietokoneen turvapäivitykset ja -ohjelmat pitää ajan tasalla. Näistä seikoista kerron tässä tarkemmin. 



 



Huomioi nämä tietokoneen, puhelimien ja tablet-laitteiden ja nettiyhteyksien suhteen



Tietokone ja lähiverkko



 



Pidä käyttöjärjestelmä, selaimet, ohjelmat ja liitännäiset päivitettynä





  • Kun ostat koneen, osta se valmiiksi asennettuna ja pyydä laittamaan automaattiset päivitykset päälle. Näin käyttöönotto on mahdollisimman helppoa ja tarvittavat päivitykset hoituvat ilman että niitä täytyisi itse muistaa erikseen tehdä


  • Varmista, että virustorjunta on aina päällä. Telia Turvapaketin käyttöönotosta löytyy kattava ohjeistus videoiden kera ja sivustolla on muutakin hyvää tietoa tietoturvan sisällöstä




 



Tee vahva salasana kodin verkkoon sekä laitteisiin, esim. reitittimen salasana





  • Korvaa aina oletussalasana ja käytä sellaista mikä on mahdollisimman hankala arvata. Esim. lemmikkien nimet, syntymäajat tai läheisten etunimet ovat tietoturvariski. Tarkemman ohjeistuksen salasanan vaihtoon löydät oman reitittimesi käyttöohjeesta tai laitemerkin asiakaspalvelusta, ja myös Telia Helppi on oiva kanava saada tähän apua


  • Käytä myös aina eri salasanaa eri palveluihin. Varsinkin sähköpostin salasana kannattaa pitää omanlaisenaan, koska sähköpostiosoite on monessa eri palvelussa käyttäjätunnuksena ja saattaa usein näkyä julkisena


  • Kirjaa tunnukset ja salasanat talteen, mutta hyvään piiloon. 


  • F-Secure KEY  on kätevä salasana-ohjelma, joka tallettaa ja muistaa asettamasi salasanat puolestasi. Voit myös miettiä olisiko sinulla jokin luotettu henkilö jolle voit huoletta salasanat kertoa, tai paikan missä ne ovat muistissa




 



 





 



Huolehdi varmuuskopioista



Varmuuskopioinnilla yleensä tarkoitetaan tapahtumaa, jossa jokin tärkeä tieto (esim. jokin tiedosto, kirjoitettu teksti, koneelle tallennettu kuva) kopioidaan ja varastoidaan. Jos alkuperäinen tieto häviää tai tuhoutuu, voidaan tieto palauttaa varmuuskopioista. Telia Helppi on mainio apu myös tässä sekä Helpin nettisivuilta löydät vinkin miten varmuuskopioinnin saat tehtyä. Voit myös tallettaa tiedostoa ulkoiselle kovalevylle, USB-tikulle tai pilvipalveluun.



 



 



Sähköpostin oikea ja turvallinen käyttö



 



Tarkista aina kuka on sähköpostin lähettäjä. Jos et tunnista lähettäjää, tai viesti vaikuttaa jollain tavalla epäilyttävältä, älä avaa sähköpostin liitteitä tai linkkejä. Älä lähetä tärkeitä henkilötietoja sähköpostitse, esim. henkilötunnustasi tai luottokorttitietojasi. Verkkohuijauksen tunnistamiseen on olemassa hyvä Telia Helpin ohjeistus. Internetistä saattaa koneelle tulla erilaisia haittaohjelmia mikäli tietoturva-asiat eivät ole ajantasalla. Kerron näistä seuraavaksi muutamia esimerkkejä:



 



Kiristysohjelmat



Nämä lukitsevat koneita, varastavat tiedostoja, esittävät tietokoneen käyttäjälle ilmoituksen joka näyttää tulevan esim. poliisilta tai muulta viranomaiselta. Ilmoituksessa vaaditaan mm. maksettavaksi sakkoa ja näytetään viesti, jossa näkyy poliisin virallinen tunnus. Näissä usein myös syytetään käyttäjää rikoksesta, jota käyttäjä ei välttämättä ole tehnyt. Viranomaiset eivät lukitse tietokoneita eivätkä vaadi sakkoja tai muitakaan maksuja internetin maksupalveluiden kautta. Tällaisia maksuja ei siis tule maksaa, mutta jos vahinko sattuu, raha kulkeutuu rikollisille eikä lukitus poistu. Haittaohjelma on poistettavissa koneelta, mutta , mutta joskus palautus varmuuskopiosta on ainoa vaihtoehto. Poistaminen vaatii usein teknistä osaamista ja aiemmin mainitsemani Telia Helpi onkin tässä oiva apu! 



 



Vakoiluohjelmat



Nämä tutkivat käyttäjän selailemia internet-osoitteita, sähköpostiosoitteita tai luottokorttitietoja. Tyypillisesti vakoiluohjelma asentuu tietokoneeseen jonkin mainoksen sisältämän ilmaisohjelman ohessa käyttäjän tietämättä, tai sosiaalisessa mediassa levitetyn linkin kautta. Vakoiluohjelman kautta koneelle saattaa tulla outoja viestejä, kone toimii hitaasti tai muuten käyttäytyä oudosti. Myös vakoiluohjelma on poistettavissa koneelta, samoin kuin haittaohjelmat.



 



Tietojenkalastelu



Näissä pyritään keräämään luottamuksellisia tietoja, kuten sähköpostitunnuksia, salasanoja ja maksukorttien tietoja. Tunnuksien urkinta tapahtuu yleensä pikaviestimien (Esim. Messenger), sähköpostiviestien tai haittaohjelmien kautta. Lähetetyt viestit on väärennetty näyttämään siltä, että ne on lähetetty luotettavista sivustoista, kuten pankin tai luottokorttiyrityksen sivustosta. Sivustot voivat myös olla täydellisiä kopioita alkuperäisestä sivustosta. Ei kannata seurata epämääräisiä linkkejä palveluihin, jotka vaativat kirjautumisen. Sen sijaan syötä osoite suoraan tai käytä omia kirjanmerkkejä.



 



Tietokoneen kaappaus ja palvelunestohyökkäykset



Kaapatulla koneella tehty rikollinen toiminta johtaa jäljet sinun, eikä rikollisen luokse. Rikollisella saattaa olla pääsy jopa kaikkeen tietokoneella olevana dataan, eli tiedostoihin, jolloin tietokoneen kaappaaja saattaa esiintyä tietokoneen laillisena omistajana sijastasi. Tätä kutsutaan identiteettivarkaudeksi. Tietokone kaapataan usein esimerkiksi jotakin tietoturva-aukkoa, ohjelmistovirhettä tai puutteellisia turva-asetuksia hyödyntämällä. Haittaohjelma voi tulla koneelle tai puhelimeen myös roskapostin liitetiedostossa tai Internetistä ladattavien ilmaisohjelmien kylkiäisinä. Myös yksittäiset koneen osat tai laitteet voidaan kaapata. Esimerkiksi webkamera, puhelimen kamera tai mikrofoni voidaan kaapata vakoilemaan käyttäjäänsä.



 



Huijaukset



Tilausansoissa kuluttaja saa tyypillisesti verkkokaupalta tai puhelinmyyjältä laskun tuotteesta, jota ei ole ymmärtänyt tilanneensa. Monesti yllättävät seikat on piilotettu sopimusehtoon, joka ei vastaa mainoksen viestiä. Tällaista toimintaa harjoitetaan markkinoitaessa mm. laihdutus- ja vitamiinivalmisteita, alusvaatteita, kosmetiikkaa ja deittipalveluita.



 



 





 



Tärkeimmät asiat joihin on hyvä kiinnittää huomiota



 



Hyvä nyrkkisääntö on miettiä sen kautta miten yleensä toimit tietyissä asioissa, miten käyttäytyisit tietokoneen ulkopuolisessa arkielämässä vastaavassa tilanteessa. Suhtaudu aina hieman varauksella lukemaasi tekstiin, mikäli lähde vähänkin mietityttää. Viestejä tai mainoksia lukiessa on hyvä miettiä muutaman kysymyksen kautta, onko viesti totta vai tarua:





  • Kuulostaako uskottavalta?


  • Pystytkö varmistamaan yksityiskohtia?


  • Ovatko saamasi kuvat aitoja?


  • Yritetäänkö tietojasi kalastella?



    • Mitä sinua pyydetään tekemään? Asentamaan jotain, klikkaamaan linkkiä, reagoimaan nopeasti johonkin, vastaamaan johonkin?






  • Saatko rakkausrunoja?


  • Tapahtuuko kaikki turhan rivakasti?


  • Tuleeko raha puheeksi?




Mikäli näiden perusteella sinulle tulee epävarma olo, kannatta saamasi viesti jättää omaan arvoonsa. Jos olet epävarma, pyydä apua.



 





  • Hanki jokaiseen laitteeseesi tietoturva, esim. Telian Turvapaketti  


  • Jos tilaat uuden laitteen, pyydä myyjää asentamaan laitteen valmiiksi ja laittamaan automaattiset päivitykset päälle – tarkista nykyisestä laitteestasi että ne ovat päällä


  • Käytä ammattilaisia apuna esim. Telia Helppi 


  • Salaa liikenteesi avoimissa verkoissa (kuten lentokenttä, juna, kahvila jne.) VPN – ohjelmistolla, esim. Freedome VPN 




 



 



Lue myös:





 



Katso:



Yle Areena – Seniorit netissä 



 



 


0 vastausta

Ei vielä vastauksia. Ole sinä ensimmäinen ja vastaa, kysy tai kommentoi!

Vastaa