Hyvää keskustelua. 

Lisää luettavaa Ylen sivuilta.

Mutta olisi mielenkiintoista, jos avattaisiin lisää “Esson Baarin” miesten kommentteja. Se, että joku kokee peiton tai toimivuuden heikoksi on toki tosiasia, mutta tuota pitäisi joku teknisempi toimittaja käydä mittaamassa, miltä näyttää suurimpia ongelmia kokevien käyttöpaikoissa ja millaisia päätelaitteita heillä on käytössään. Onko ulkoisia antenneja, onko ulkomodeemeja, onko selektiivilaseja, millainen on ympäristö?

Normaali matkapuhelinverkon käyttäjä ei mielestäni ole “Esson Baarin” miesten tasoinen kuluttaja. Kun tuon jutun avaa omassa mielessään isommalla skaalalla niin ainakin itse allekirjoitan kirjoittajan kommentin miniminopeuden riittämättömyydestä.

Jos artikkelin taso ei miellytä niin ainahan voi esittää suoran palautteen jutun tekijälle? 

Mitä tulee ulkoisiin antenneihin yms niin en ole yhdelläkään matkapuhelimen käyttäjällä nähnyt repussaan lisä-antennia. Kaukana on ne ajat kun autoonkin asennettiin kuuluvuuden parantamiseksi magneettiantenni, saati kiinteä piiska. “Viestimiehet” on sitten erikseen.

Itse kilpailutin liittymäni, jota käytän pääsääntöisesti. Luvattiin kyllä vaikka mitä nopeutta ja lahjakorttia, mutta kun kysyin kuuluvuudesta mökilläni niin “myyntimies mynttiset” meni kummassakin päässä hiljaiseksi. Liittymäni jäi edelleen Telialle mutta mökillä kuuluvuus on täysin kiinni katolla olevasta suunta-antennista. Parannusta ei ole tulossa mutta ei sen kestäisi enää huonontuakaan. Itse en aio tehdä tästä mitään eipäs juupas jappasua, vaan asennoidun verkkojen alasajoon normi käyttäjänä. 

Eilen metsällä ollessa oli hyvä seurata kun toinen metsästäjä paikansi koiraa noin minuutin välillä ja minulla samassa kohtaa paikannusväliksi meni 11 minuuttia. Paljon ehtii tapahtua huonolla tuurilla tuon 11 minuutin aikana. Oma puhelin napotti nätisti EDGE verkossa. Sijainnin puolesta olisin olettanut parempaa kuuluvuutta. 

No ei kai kukaan kanna repussaan mukana lisäantenneja? Tarkoitin kiinteässä käyttöpaikassa (omakotitalo, mökki, tms. verrattava) yhteyden varmistamista, jos ei kuuluvuus ole riittävällä tasolla ilman niitä. Tarvittaessa modeemilla voi luoda tuonne wifiyhteyden ja edelleen puhua wifipuheluita, joiden kautta saattaa päästä “motin” ohi, jos siis ei puhelimen omilla antenneilla pääse verkkoon.

Miniminopeus vaihtelee liittymätyyppien mukaan. Valtiovalta on määrittänyt 5Mbps tason, mutta operaattoreilla voi olla muita miniminopeuksia, jotta selvitetään toimenpiteiden tarve ja onko jotain edes tehtävissä. Määräaikaisesta sopparista ainakin eroon pääsee, jos yhteysnopeudet eivät ole sopimuksen mukaisia. Onneksi on sentään 5Mbps taso, koska ennen oli 1Mbps. Se on liian hidasta ihan nettiselailuunkin, tosin viidellä megalla ei kyllä juhlita ja mediaa kovasti kuluteta.

Metsissä on yllättäviä kuuluvuusaukkoja. Tuossa lähellä on Uusmaalaiseksi suoksi iso suoalue. Telian mastot ovat kauempana, mutta DNA/Elisa on aivan suon vieressä. Kesällä rymysin ristiin rastiin suota samalla puhelimessa jutellen. Huomasin, että oli tiukkaa pysyä edes 2G-verkossa kiinni. Toki hätätilassa laite olisi mennyt jonkun toisen toimijan verkkoon. Varmaan jos on yhteyksien kannalta kriiittistä hommaa, niin kannattaa hankkia kahden tai kolmen eri toimijan liittymät, SYV-alueella DNA/Telia+Elisa riittää, muualla sitten on asia eri.

Mökillä ainoa tapa soittaa on vanha Nokian 6150, joka on lisäantennin takana tai käyttää lisäantennilla terästettyä reititintä. Normaali kännykkäpuhelu harvemmin onnistuu. Turvallisuuden näkökulmasta on haasteellista kun kuuluvuus rajallinen. Metsätöissä tai harrastuksissa jos sattuu vahinko niin olisi äärimmäisen tärkeää saada apua paikalle.

Nyt kun 3G on ajettu alas niin innostuin katselemaan hiukan kuuluvuuskarttoja alueelta.

Jokainen operaattori tarjoaa jotain, mutta kun klikkasin “verkon parannustyöt” niin näyttää DNA tekevän lähimpiin tukiasemiin 5G/LTE päivitykset. Kumpaankin tukiasemaan on matkaa sen verran, että en pidätä hengitystä odottaessani kuuluvuuden parantumista. 

DNA kertoi selvästi mökin osoitteesta, että paras kuuluvuus etelästä. Tuolla alueella ollaan yhteisverkon valtakunnassa. Paikkatietoikkunan kautta voisi vielä katsoa maastoprofiilin tukiasemiin päin, mutta eipä nuo vaarat (lue mäet), ole paikkaansa muuttaneet.

Näillä alueilla, joissa itse majailen, ei 3G tuonut mitään parempaa verrattuna 2/4G:hen. 3G:n poistumista ei huomaa muuta kuin siinä, että puhelin ei enää siihen verkkoon mene ja että DNA:n verkossa on LTE 900 MHz saatavissa. Ei ole paikkaa, jossa ei jokin jäljelle jääneistä verkoista kuuluisi.

Meillä on mökki jonkin matkan päässä Helsingistä. Siellä antennina toimii laituri. Sen nokkaan kun menee niin puhelimeen ilmestyy yksi pykälä, joskus jopa kaksi kun nousee varpailleen…

Olisiko jossain notkossa. Ei siellä ole televisiostakaan koskaan tullut oikein mitään. Tosin ei täällä kaupungissakaan tule, joten hävikki on mitätön.

Huomasimme, että kehä ykköselle on asennettu uudet nopeusvalvontakamerat. Sellaiset, jotka nähtyään on turha enää jarrutella. Vanhat kamerat ovat olleet pois käytöstä huhtikuusta lähtien, kun alueella lopetettiin 3G. Nyt kun jarruttelee, mikä on tosi ärsyttävä tapa, niin kuluttaa ainoastaan turhaa jarrupaloja.

Jos ajetaan täysillä, niin ajetaan täysillä koko ajan eikä himmata...

Tuo on monien liikennekameroiden ihmeellinen vaikutus - GPS:n mukaan ajaessa on hämmentävää, miten edessä isketään jarrut pohjaan. Pari esimerkkiä pahimmista ovat: 1. Tie 25, Keragrilli, Hyvinkäältä päin tullessa on 100 km/h kamera, jonka kohdalla moni lyö jarrut pohjaan. 2. Kärpäsenmäki, Lahti. Siinä on 60 kamera, ja kanssa alamäessä lyödään jarrut pohjaan.

Onhan se kurjaa, jos mökillä kuuluvuus on heikkoa. Vaikkei tarvitsisi viihdettä tai dataa, niin kyllä sitä soisi puheluiden kulkevan. Tiedän tuossa pari “erämaajärveä” joiden rannalla mobiiliverkkojen kuuluvuus on todella heikkoa. Jos kohtuullisesti saa horisonttia kohti näkyviin, niin Starlink voisi olla mahdollisuus. Senkin kautta voi puhua wifi-puheluita mikäli puhelinlaite wifipuheluita tukee.

Pitäisikö velvoittaa valokuituyhtiöit vetää tonne raja-alueelle valokuitukaapelin kun sen saa vetää vapaasti eikä siinä ole rajoituksia kuten mobiiliverkolla on? Toimis ainaskin netti ja voi tehdä wi-fi puheluita.

Selkeästi niin raja-alueet kuin syrjäisemmät kylät tai muut syrjäisemmät alueet ovat paitsiossa mobiiliverkkojen kuuluvuuden osalta. Osalta sen ymmärtää, että verkot rakennetaan sinne, missä pysyviä käyttäjiä on enemmän. Tietty laskennallinen väestöpeitto on saavutettu ja se myös Traficomille riittää, kun on lupaehdoissa tietty % väestöpeitosta määritetty. Tai ainakin ennen oli. Melkeinpä Starlink on noilla alueilla käyttökelpoinen, jos ei täysin metsän keskellä olla, jos tuota ei saa avoimeen ympäristöön. Tosin parin vuoden sisällä ehkä yleistyvät puhelinten satelliittilaajakaistaominaisuudet. Joissain ns. ruggeroiduissa on jo nykyään tekstiviestien lähettäminen satelliittiyhteydellä mahdollista, muttei datasiirto.

Kannattaako sen varaan rakentaa kun Starlinkin signaalia on helppo häiritä lähettämällä häirintäsignaalia kuten GPS signaalille on tehty? Mut onneksi on olemassa eurooppalainen Galileo joka käyttää useaa taajuutta jolloin signaalia on vaikeampi häiritä. Lisäksi siihen tulee viranomaispalvelu joka signaali on suurtehoisempi ja salattu jota kaikki eurooppalaiset viranomaiset tulee käyttämään, myös Suomi.

Lisäksi Starlinkissä ping olisi paljon korkeampi kuin valokuituverkossa johtuen siitä että Starlinkin satelliitti on kaukana avaruudessa ja valokuidussa liikenne menee nopeasti kaapelia pitkin.

Valokuitua on vaikea häiritä ellei tiedä sen reitin missä kaapeli menee tai laitetilat jossa käsitellään kaikki valokuidun liikenne. Itä-Suomi on tällä hetkellä kaikkein huonoin valokuidun saatavuus kuin muualla Suomessa. Huoltovarmuuden takia raja-alueelle pitäisi vetää valokuitu kaikkiin asuntoihin joissa on asukkaita. Valokuidun avulla asukkaat pystyisi raportoimaan nopeasti viranomaisille rajan tapahtumista.

Kuitu on varmasti paras vaihtoehto, koska sitä on vaikea häiritä etänä. Sabotaasia on sen sijaan helpompi tehdä, kaikenlaista kiusaa, kuten lanata merenpohjaa ankkurilla tahallisesti tai tahattomasti.

Starlink on ratkaisu siellä, jossa ei muuta yhteyttä ole järkevästi saatavissa. Viive on korkeampi, mutta se on ollut Suomessa noin 30-40ms luokkaa, joka ei ole aivan mahdotonta. Sellaista oli ennen ja on nykyäänkin joidenkin operaattoreiden mobiiliverkossa. Verkkopeleissä se voi tuntua, jos ei ole tasainen tai vakaa, mutta nettiselauksessa väitän, ettei sitä huomaa. Starlink on tosin hieman kyseenalaisen toimijan hallussa, en aivan estotta luota Elon Muskiin, hän on hieman arveluttava henkilö.

Moni satelliittipaikannusjärjestelmä käyttää useampaa taajuutta. GPS käyttää yleisesti mobiililaitteiden tukemia L1, L5, Galileo E1, E5, Beidou taas omiaan… kuten myös Glonass. Uudemmat laitteet tukevat useampaa järjestelmää ja taajuutta samanaikaisesti. Sitä en tiedä, mitä ajoneuvojen ja lentokoneiden järjestelmät tukevat. Erikseen on sitten sotilaskäytön vielä tarkemmat ja häiriösietoisemmat taajuudet. Maan pinnalla ei häirinnästä ole isoa ongelmaa edes tuolla rajan pinnassa, koska häirintälähetin ei kuulu niin maan pinnalle kuin 2000-3000m korkeuteen, jossa ongelmat alkavat. Häirintälähetin on kyllä monitaajuuksinen, pyritään häiritsemään kaikkia paikannusjärjestelmiä, mutta tietysti kun häirittävä määrä lisääntyy, vähenee sen onnistuminen. Lentokoneissa on onneksi vaihtoehtoisia suunnistusjärjestelmiä, kuten perinteisiin VHF-majakoihin perustuvia ja erilaisia inertiasuunnistusjärjestelmiä. Niitä ei yhtä helposti häiritä.

Häirinnästä vielä, vähemmän on puhuttu täysin laillisen viestinnän aiheuttama häiriö. Olen kuullut, että niinkin laillinen toiminta kuin yleisradiolähetykset aiheuttavat ongelmia rajaseudulla. Nimittäin itänaapurimme TV-lähetykset toimivat lähellä mobiiliverkkojen 700 ja 800 MHz kaistojen vastaanottotaajuuksia (päätelaitteesta tukiasemaan). Puhelimen lähete on huomattavasti heikompi kuin esimerkiksi Käkisalmella oleva TV-lähetin, jonka lähete häiritsee vastaanottoa tukiasemapäässä. Puhelimen lähetysteho on joitain milliwatteja, kun taas yleisradioasemat lähettävät useiden kilowattien teholla. Operaattorit joutuvat sitten ottamaan pois käytöstä häirittyjä osia taajuuskaistasta ja tämä näkyy suorituskyvyn laskuna. Jos taas noita häirittyjä taajuuksia käytettäisiin, niin varmasti jouduttaisiin puhelinmottiin tai datayhteys ainakin olisi epäluotettava, jos tukiasema ei kuulisi päätelaitetta.

Sabotaasista vielä, kuinka moni ohikulkija puuttuisi, jos pari huomiovaatteisiin sonnustautunutta värkkäisi jotain jollain telekaapilla tai mastolla? Itse ainakin ajattelisin vain huoltoukkojen olevan töissä. Huomiovaatteiden, tikapuiden, työkalupakkien jne. sanotaan olevan “yleisavaimet” vaikka mihinkä. En ole rohjennut kokeilla kun en laitonta toimintaa harrasta, mutta jos tulisi tilaisuus “benchmarkata” jotain turvallisuusjärjestelyä, niin mikä ettei.

Luin jostain, että tämän vuosikymmenen aikana sateliittien määrä saattaa nousta sataan tuhanteen nykyisestä, eli kymmenkertaiseksi. Mahtaa olla kohta ruuhkaa muuallakin kuin kehätiellä.

Pelko kasvattaa turvattomuutta, ja lisää tarvetta suitsia sitä. Pelosta tulee bisnes.

Pelko on vallankäytön väline. Meidät opetetaan pelkäämään omaa varjoammekin.

Sitä ihmettelen, miten ennen tultiin toimeen. Nyt jos en vastaa puhelimeen kymmeneen minuuttiin, niin joku on oven takana tarkistamassa olenko kuollut. Ei saa rauhassa olla rauhassa…

Kun meillä ei ollut lapsuudenkodissa puhelinta, käytiin soittamassa joko puhelinkioskissa, tai siellä missä puhelin sattui olemaan. Kun puhelin hankittiin, kävi ne joilla sitä ei ollut soittamassa meidän puhelimesta. Ja me asuttiin Helsingissä. Voi vain kuvitella miten yhteydet hoidettiin maakunnissa, ja silti tultiin toimeen.

Siksi se, että joku 3G lopetetaan, ei herätä minussa mitään korkeakantoisia ajatuksia.

Kuten ei NMT450 tai NMT900 tms.

@Purnipsi Ja vielä lisäyksenä Euroopan Unioni pyrkii eroon Amerikka riippuvuudesta satelliittiteknologiassa niin siksihän tuo Galileo kehitettiin sijainnin ja ajan välittämiseen. Laajakaistoja varten EU on kehittämässä myös satelliittia joka on nimeltään IRIS². Sen tarkoitus on tarjota laajakaistaa maaseudulle ja syrjäisille seuduille. 

https://defence-industry-space.ec.europa.eu/eu-space/iris2-secure-connectivity_en

Mun mielestä tämä omavaraisuus on juuri tosi hyvä huoltovarmuuden kannalta kun nämä on Euroopan Unionin itse kustantamia ja ylläpitämiä järjestelmiä.

Tästä sen verran, että onko operaattorit ottaneet sen huomioon eli monen maston ympärillä ei ole minkäänlaista metalliverkkoaitaa vaan kaapelit näkyvillä. Ei tosiaan tarvita paljon tehdä, niin masto on pois pelistä kuten taannoin kävi Elisan maston kanssa.

Sitähän on parhaimmillaan sanottu, että pahimmillaan on mastojen akut hävinneet pari päivää asennuksen jälkeen. Eli niillä on arvoa.

Aikamoisen infran saisi laittaa valvontaan kameraa, sensoria jne, että jokainen mastokoppi olisi valvottu. Varmaan 24/7 kipinävuorot ja lähivartiointi noihin. Mikään järkevä aita ei pidättele jos haluaa oikeasti ilkeyksiä aiheuttaa.  Jokin aika sitten Fingrid sanoi, että ei edes kantaverkon muutamot tai kytkinasemat ole kovin valvottuja. Nykyhetkeä ei tosin tiedossa ole, toivottavasti on paremmalla tolalla. Hauska homma, kantaverkko, kaasuverkko jne. ovat julkisesti netissä ihan Finngridin, Gasgridin, sivuilla, mutta mobiiliverkon tukiasemat ovat paljon salaisempia.

Tukiasemamastot on lähtökohtaisesti suojattu joko aidalla tai kiipeilyesteellä. Molemmat estävät satunnaisen toikkaroinnin ja lasten ja nuorten urheilusuoritukset, mutta varsinkin sivummassa sijaitsevien mastojen kohdalla on vaikea estää niin sanotusti tositarkoituksella tehtävää ilkivaltaa.

Erilaista tukiasemien toiminnan varmistavaa valvontaa on kuitenkin lisätty viimeaikaisten tapahtumien seurauksena.

Joku unohti kertoa häiriötiedotteille.

No hupsista keikkaa.

Toisessa ketjussa oli mainintaa @olkitu kirjoittamana. Kas kun ei meillä ole sama meno kuin Ausseissa. Siellä on IMEI-whitelist, eli vain sellaiset puhelimet pääsevät verkkoon, joissa VoLTE ja emergency VOLTE toimivat. Muut ovat kylmänviileästi suljettu pois verkoista. Sellaista, ei sitten tuontilaitteita muista maista, erikoisia merkkejä vaan pelkästään operaattorin myymiä ja hyväksymiä. Vältyttäisiinkö tällä ongelmilta?

Kyllähän se vielä parissa paikassa toimiikin.

Tuskinpa se tuolta jostain Viitasaaren tienoilta toimii Jyväskylään asti kuitenkaan.

Suomessa laki sähköisen viestinnän palveluista kieltää tuon.

Kun entistä useampi puhelin ei toimi, niin ongelmien määrähän ainoastaan kasvaa.

Australian reissulle suosittelen jättämään kännykän kotiin ja ottamaan mukaan VoIP-puhelimen ja VPN-reitittimen.

Huonosti muotoilin. Ongelmiahan ei ole, jos on kerralla todettu laitteet vanhentuneiksi tai kelvottomiksi, sehän on "oikeaa toimintaa", että kelvoton kapistus ei toimi, jos se on vanhentunut. Tätähän aussit ajavat takaa, että käytössä verkossa ei ole laitteita, joilla ei voisi hädän tullen soittaa, eli siis operaattoreiden silmissä puutteellisesti testattuja laitteita.

Ongelmilla alun perin tarkoitin puheluiden rätinää,.äänenlaadun vaihtelua, mahdollista pätkimistä, kun käytössä on vain testattuja laitteita, niin ei voi olla ongelmia ollenkaan... vai voiko? Nimittäin itse olen kärsinyt S24U puhelimella katkeavista puheluista, jotka johtuvat jostain puhelimen modeemissa tapahtuvasta virheestä, kun puhelun aikana laite yrittää ottaa käyttöön 5G 700MHz taajuutta.

No ainakin kuluttajana olisi helpompi vikatilanteissa reklamoida, koska ei voi enää toimija vedota päätelaitteeseen, kun se on varmuudella hyväksyttyä mallia.

Australiassa tämä oli viranomaisen ohjeistus mitä operaattorit noudattavat eli ei ole operaattorien ihan keksimä. https://amta.org.au/3g-closure/ . Päätelaitteen voi tarkistaa syöttämällä IMEI:n https://amta.org.au/3g-closure-old/check-my-device/ . Silloin voi käyttää roaming ja myös paikallisia SIM kortteja.

Jaan tänne Traficomin julkaiseman uutisen:

Traficom selvitti matkaviestinverkon kuuluvuutta Etelä-Savossa – Yhteydet ovat yleisesti hyvät, mutta yksittäisiä haasteita havaittiin

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on selvittänyt matkaviestinverkon palvelujen toimivuutta Etelä-Savon alueella 21.-23.10.2024. Mittauksissa puhelin- ja laajakaistayhteydet toimivat alueella pääosin hyvin, mutta myös yksittäisiä heikomman kuuluvuuden alueita löytyi. Näihin haetaan ratkaisuja yhteistyössä operaattoreiden kanssa. Kuuluvuusongelmat eivät aina johdu 3G-verkon alasajosta.