Liikkumiseen liittyvien palveluiden kehitys on yksi liikennesektorin suurimmista murroksista, jonka taustalla vaikuttaa muutama globaali megatrendi, kuten yhä kiihtyvä kaupungistuminen, ilmastonmuutoksen torjuminen sekä digitalisaatio. Uusien palveluiden ja toimintatapojen kehitystä vauhdittaa myös vihreiden arvojen nousu, verkkokaupan yleistyminen sekä ihmisten vähenevä halu oman auton omistamiseen.
Samalla kuin yksityisautoilua ja sen aiheuttamia päästöjä pyritään vähentämään, liikkumisen tarve sekä ihmisten halu helppoon liikkumiseen pikemminkin kasvaa. Tähän ristiriitaan MaaS (Mobility as a Service) eli liikkuminen palveluna pyrkii löytämään ratkaisun. Tavoitteena on toisaalta tehdä liikkumisesta nykyistä helpompaa ja toisaalta pienentää liikenteen kokonaispäästöjä ja saada autojen ja muiden liikennevälineiden täyttöastetta nykyistä suuremmaksi.
Kaikki matkat samasta sovelluksesta
MaaS-konsepti tarkoittaa yksinkertaistetusti sitä, että kaikki saatavilla olevat liikennepalvelut ja kulkuvälineet, niin julkiset, kuin yksityiset, integroidaan samaan järjestelmään tai sovellukseen. Sen avulla käyttäjä voisi helposti suunnitella matkansa kotiovelta määränpäähän ja hankkia kaikki tarvittavat liput eri kulkuvälineisiin ja matkan vaiheisiin samalla kertaa. Tarkoituksena on näin tehdä monimutkaisesta liikennejärjestelmästä mahdollisimman yksinkertaista loppukäyttäjän näkökulmasta.
Tällainen sovellus voisi sisältää paitsi pitkän matkan joukkoliikenneyhteydet lentolipuista laivamatkoihin, myös niin sanotut viimeisen kilometrin palvelut, kuten kaupunkipyörät, paikallisbussit tai yhteiskäyttöautot. Tavoitteena on, että koko matkaketju ja siihen tarvittavat liput ja aikataulut ovat käyttäjän saatavilla yhdestä paikasta.
Kuvittele matkustavasi esimerkiksi työmatkalle Helsingistä Tampereelle. Ajat ensin HSL:n kaupunkipyörällä kotoasi rautatieasemalle, josta hyppäät Pendolinon kyytiin. Tampereella astut juuri valmistuneeseen raitiovaunuun ja jatkat sillä kohti asiakkaan toimitiloja. Viimeinen kilometri sujuu puolestaan kätevästi sähköpotkulaudalla aivan asiakkaan ovelle saakka. Paluumatkalla voit napata kiireessä taksin tai Uberin tai vaikka vuokrata yhteiskäyttöauton pariksi tunniksi. Kaikki päivän aikana tarvitsemasi liput ja aikataulut olisi tilattavissa ja saatavilla saman sovelluksen kautta. Kätevää, eikö?
Toimiva järjestelmä edellyttää avoimuutta ja tiedon jakamista
Vaikka MaaS tähtää yksityisautoilun vähentämiseen, tulevat autot olemaan keskeinen liikkumisväline jatkossakin. Tulevaisuudessa niitä käytetään kuitenkin huomattavasti nykyistä järkevämmin, taloudellisemmin, turvallisemmin ja ympäristöystävällisemmin. Sen sijaan, että auto ostetaan omaksi, se ostetaan jatkossa yhä useammin palveluna oman tarpeen mukaan. Käyttäjä voisi esimerkiksi ostaa yksittäisen matkan yhteiskäyttöautolla tai maksaa kuukausimaksun, joka sisältää tietyn määrän matkoja tai kilometrejä eri kulkuvälineillä. Tarkoituksena onkin tarjota joustavia vaihtoehtoja erilaisiin tarpeisiin.
MaaS-palvelut ovat vielä alkutekijöissään, mutta ensiaskeleet on jo monissa paikoin otettu. Suomen ensimmäinen varsinainen MaaS-sovellus Whim starttasi toimintansa Helsingissä vuonna 2017. Myös globaalit palvelut, kuten Uber, ovat kehittäneet omia MaaS-palveluitaan ja esimerkiksi Saksan rautatieyhtiö Deutsche Bahn tarjoaa pyöräpalveluita junalippujen ohessa.
Vastaavia palveluita löytyy lukuisia, mutta useimmiten ne sisältävät vain pari kulkumuotoa ja ovat suljettuja muilta toimijoilta. Toimiva järjestelmä edellyttääkin avoimuutta ja tiedon jakamista kaikilta osapuolilta. On myös tärkeää, että uudet toimijat voivat liittyä avoimeen järjestelmään helposti ja vaivattomasti. Sovelluksen pitäisi myös toimia saumattomasti eri kaupungeissa ja maissa, jotta käyttäjän ei tarvitsisi joka kerta kirjautua uuteen palveluun ja opetella käyttämään uutta sovellusta. Lentoja välittävät hakukoneethan ovat tätä tehneet jo vuosia.
IoT älykkään liikenteen mahdollistajana
MaaS-palveluiden mahdollistajana toimii esineiden internet eli IoT (Internet of Things), jolla tarkoitetaan käytännössä kaikkia verkkoon kytkettyjä esineitä, laitteita ja ajoneuvoja. Se tarjoaa paitsi tarvittavat yhteydet, myös älykkään automaation, joka tarkoittaa käytännössä eri prosessien automatisointia esimerkiksi ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn keinoin.
Mobiiliteknologian ja IoT:n avulla liikenteestä voidaan saada valtavasti reaaliaikaista tietoa muun muassa liikenneruuhkista, polttoaineen kulutuksesta, tieolosuhteista tai vaikkapa onnettomuuksista ja niiden aiheuttamista katkoksista. Tämän tiedon avulla voidaan esimerkiksi ennustaa tulevia ruuhkia ja optimoida paras reitti paikasta A paikkaan B tai kuten Telian Connected vehicle -palvelussa, kehittää raskaan liikenteen ajokäytäntöjä, joka heijastuu suoraan polttoaineenkulutukseen ja käyttökustannuksiin.
Kyse on siis tiedon hyödyntämisestä, jotta liikenteestä saadaan mahdollisimman sujuvaa, turvallista, kustannustehokasta ja ympäristöystävällistä. Käyttäjillä on puolestaan saatavilla reaaliaikaista informaatiota eri liikennevälineistä ja aikatauluista suoraan älypuhelinsovelluksen kautta.
Tulevaisuudessa tulemme varmasti näkemään uusia innovatiivisia konsepteja, jotka nostavat liikkumisen uudelle tasolle. Näitä voivat olla esimerkiksi paljon puhetta herättävät itseajavat autot tai jopa Elon Muskin visioima Hyperloop. Oli kulkuväline tai sovellus mikä tahansa, kaiken keskiössä on tarpeeksi helppokäyttöisten ja vaivattomien liikkumistapojen kehittäminen. Jos liikkuminen julkisilla ja jaetuilla kulkuvälineillä tehdään tarpeeksi helpoksi ja vaivattomaksi, muuttuu myös ihmisten käyttäytyminen ja sen myötä myös tarve yksityisautoiluun vähenee. Tämä puolestaan heijastuu pitkällä aikavälillä kaupunkien muutokseen ja esimerkiksi osa parkkipaikoista voitaisiin vapauttaa muuhun käyttöön.
Olisitko sinä valmis luopumaan omasta autostasi? Entä paljonko olisit valmis maksamaan MaaS-palvelusta, joka sisältää esimerkiksi tarvittavan määrän kilometrejä tai matkoja eri kulkuvälineillä?
Lue lisää: