@lasselusse kirjoitti:

jos valokuitua, siis sitä missä tulee pistoke kotiin tai pihalle, markkinoitaisiin voimakkuudella mitä 5g:ssä käytetään niin seuraavat.

 

valokuitu tarjoaa vähintään 1 Tbit/s nopeuden (1000Gbit/s).

valokuidun vaste olisi enintään 10 µs (mikro), yleensä 1µs.

valokuitu kestää elektromagneettisen säteilyn ja pommin.

pätkintää olisi kerran 100 vuodessa.

kapasiteetti olisi taattu myös suurien runkoverkkokatkoksien aikanakin.

---

Valokuitu on vain siirtomedia kuten kuparikaapelikin. Se mitä kerroit edellä valokuidusta on kyllä suurimmalta osalta totta , mutta myös valokuituverkossa pitää olla aktiivilaitteita ja ne ovat ihan samanlaisia kuin kupariverkoissakin suurimmalta osalta. Siis eroa on vain liitäntäporteissa.

No ne aktiivilaitteet särkyvät ihan yhtä usein valokuituverkossa kuin kupariverkossakin ja määrittävät toimintavarmuutta . Mitä siirtonopeuteen tulee , niin kuitu ei rajoita yhtä paljon nopeutta kuin kupari , mutta ne aktiivilaitteet asettaa rajan jo paljon ennen kuidun rajoja ja raja siinä kuidussakin on. Siis toimintavarmuuden ja nopeuden määrittää kokonaisuus , ei siirtomedia yksistään.

Itselläni on ollut kiinteä netti kuparikaapelin kautta jo 25 vuotta ja yhtään kaapelivikaa ei ole sinä aikana ollut. Reitittimiä ja modeemeja on kyllä hajonnut tusinan verran sinä aikana.

Se on kyllä totta , että mobiiliverkot ovat häiriöherkimpiä mitä olla voi jo ihan lähtökohtaisesti eivätkä tule ikinä yltämään kiinteän verkon luotettavuuteen.

--

Muokkaus ReOlivia: Lisätty lainaus

Lähipiirissä päädyttiin paikallisen operaattorin kuituun, liittymismaksu leivottuna kuukausimaksuun. 50 euron kk maksusta puhui 100M liittymästä. Oli ainut talo sillä kadulla, joka otti kuidun. Tuossahan ei edes kannata harkita mitään mobiilivirityksiä, etenkin kun 4G on alueella tukossa ja lähin tukiasema ei ole näköetäisyydellä.

@AsiakasY kirjoitti:
Testasin ja esittämänne väitteet eivät pidä paikkaansa, vaan ovat täyttä valetta. En tuhlaa aikaa ja vaivaa todetakseni, että 5G toimii ainoastaan ulkona eikä sisällä. Itselläni on sellainen outo tapa, että mieluummin käytän laitteita sisällä, enkä kyllä kenenkään muun ole nähnyt räystäsvuodossa nettiä käyttävän, ainakaan usein. Kaapelilaajakaista ja 4G ovat tällä hetkellä käytössä ja niillä pärjätään varmaankin melko pitkään.

No mutta hyvä, että testasit mikä tilanne on siellä missä juuri sinä asut. Sitä varten olemme tämän kokeilumahdollisuuden luoneet, että kuka tahansa pääsee helposti testaamaan. Toki edellyttäen, että sinulla on 5G-puhelin.

5G ei toki toimi vielä kaikkialla Suomessa mutta isossa kuvassa tilanne on kuitenkin se, että pian noin 4 miljoonaa suomalaista on 5G-verkon alueella. Toimme tämän, jutussa mainitun kokeilumahdollisuuden puhelinliittymiin, ei kiinteisiin, Kodin netti mobiilitekniikalla -tuotteisiin. Nykyäänhän jengi pitää puhelinta mukana koko ajan, ainakin kun poistuu kotoa, joten jos tietyssä karttapisteessä (eli siellä kotona) ei vielä toimi 5G niin se ei tarkoita, etteikö jengi voisi käyttää muualla 5G:tä. Kenties siellä, missä liikkuu paljon.

Kaupunkialueella ja tiivisti rakennetuilla alueilla tukiasemia pitää olla vähintään tuplaten, eli 300 metrin välein että sisäkuuluvuus saadaan kuntoon.  600 metrin päässä tukiasemasta 5G ei enää toimi kuin ulkona jollain lailla, ulkona paremmin mutta sisällä heikommin.  Korkea 3.5 GHz taajuus ei läpäise nykyajan betonibunkkereita, joten ei se nopea 5G liittymä hyödytä näissä mitään, ikävä kyllä. Ja näitä betonibunkkereita täällä arkkitehtuurin luvatussa maassa piisaa. 

En ole mobiiliverkkojen asiantuntija mutta tukiasemien tiheyteen ja 5G-signaalin kantamaan liittyen lainaan tässä meidän asiantuntijoiden kommentteja:

Janne Koistinen, Telian 5G-ohjelman vetäjä:

5G ei pysähdy seinään, eikä 5G tule joka lyhtypylvääseen.

"5G:tä rakennetaan eri taajuuksilla, joilla on erilainen tehtävä. Hyvin lyhyen kantaman huippunopea 5G ei tule olemaan maantieteellisesti laajimmalle leviävä tekniikka. Toistaiseksi eniten käytetty 5G-taajuus, 3,5 GHz, on korkeampien 4G-taajuuksien kaltainen. Sen kantomatka on toista kilometriä ja läpäisyominaisuudet kuin 4G:llä. Se ei siis pysähdy vesihöyryyn eikä seinään, eikä se edellytä valtavaa määrää tukiasemia."

Timo Hietalahti, Telian verkkojen kehityksestä vastaava johtaja: 

1. ”Kuinka paljon 5G vaatii kokonaan uusia tukiasematolppia?”

"5G:tä rakennetaan käsi kädessä 4G-verkon kanssa, joten kokonaan uusia mastoja tai pylväitä ei tarvita kuin vain erityistapauksissa. Tulevaisuudessa, vuosina 2024–25, tilanne muuttuu, kun 5G:tä aletaan rakentaa myös korkeammalla 26 GHz:n taajuudella. Uudella taajuudella verkon kapasiteetti on todella suuri, mutta verkon peittoalue selvästi nykytekniikkaa pienempi ja vastaavasti myös käytettävä teho on pienempi. 5G:n uusilla taajuuksilla ei rakenneta koko maan kattavaa verkkoa, vaan uutta, tulevaa tekniikkaa käytetään kaupungeissa, vilkkaasti liikennöidyillä väylillä ja vaikkapa suurissa yleisötilaisuuksissa, joissa tarvitaan massiivista kapasiteettia. Jatkossa rakennamme uusia tukiasemapaikkoja ja kehitämme uudenlaisia malleja verkon rakentamiseksi.

5G-verkkoa rakennetaan nyt vanhoille tukiasemapaikoille. Vuosikymmenen puolivälistä lähtien tarvitaan myös uusia tukiasemapaikkoja, mutta suuri osa niistä on pienellä teholla toimiville, lyhyen kantaman tukiasemille. Suuria määriä isoja tukiasemamastoja ei siis tarvita 5G:tä varten."

2. ”Kuinka monta tukiasemaa tarvitaan koko maan kattavaan 5G-verkkoon?”

"Maan kattamiseen tarvitaan nykyisen 3G-ja 4G-verkon tapaan tuhansia tukiasemia. Lisää kapasiteettia rakennetaan lisäksi erityisesti kaupunkeihin pienillä 5G-tukiasemilla."

--

26GHz taajuudella toimivan 5G:n kantama on lyhyempi, joten tukiasemia tarvitaan huomattavasti tiheämpään kuin tällä hetkellä ja siksi tekniikka tulee kaupunkeihin ja muualle, jossa on paljon käyttäjiä samalla alueella. Toisaalta olen kuullut, että tällaiset tukiasemat ovat erilaisia kuin nykyiset, kooltaan ja kenties myös ulkonäöltään. Joten kaupungit eivät tule täyteen tällaisia perinteisiä tukiasemia vaan ne ovat huomaamattomia, katukuvaan jollain lailla "sulautuvia" laitteita.

Ai ettei 3,5 GHz pysähdy vesihöyryyn, kun vesimolekyylien lämmitämiseen kehitetyt mikroaaltouunit toimivat yleisimmin 2,4 GHz taajuuskaistalla. 🤔> Ettei tuossa nyt liioiteltaisi 3,5 GHz läpäisyominaisuuksia.

Kilometrin matkalla ei rankkakaan vesisade ole aiheuttanut suurempaa negatiivista vaikutusta yhteyteen. Räntä - ja lumisade sen sijaan tuntuu olevan kaikista haastavin sääolosuhde. 

@irritus 

"Ai ettei 3,5 GHz pysähdy vesihöyryyn, kun vesimolekyylien lämmitämiseen kehitetyt mikroaaltouunit toimivat yleisimmin 2,4 GHz taajuuskaistalla. Ettei tuossa nyt liioiteltaisi 3,5 GHz läpäisyominaisuuksia. "

Hmmm...

Kyllähän se vesihöyry hiukan mikroaaltoja vaimentaa , mutta veden lämmittäminen mikroaalloilla on fysikaalisesti hiukan eri asia kuin mikroaaltojen eteneminen vesihöyryssä.

@Purnipsi 

"Kilometrin matkalla ei rankkakaan vesisade ole aiheuttanut suurempaa negatiivista vaikutusta yhteyteen. Räntä - ja lumisade sen sijaan tuntuu olevan kaikista haastavin sääolosuhde. "

Räntä ja lumi sisältävät nestemäisestä vedestä poiketen myös kiinteitä molekyylejä , jotka aiheuttavat enemmän radioaaltojen sirontaa ja alentavat säteilytehoa enemmän.

Tässä nyt viikon verran käyttänyt 5g Yhteys kotiin XL liittymää ( ennen oli Telia Hybrid joka toimi kanssa hyvin vuosia ). Toimii kyllä liukkaasti tämä liittymä, matkaa tukiasemaan 1000m, samoin toimii 5G puhelin meillä kotona.  Ensikokemuksen myötä voin olla vain tyytyväinen. Toivottavasti talvellakin toimii vielä hyvin.  Lapseni asuu samasta tukiasemasta 350m päässä ( masto näkyy hänelle kotiin ) siellä tulee vähän yli luvattujen nopeuksien.