Nopeuden ollessa sinulle tärkein ominaisuus, kannattaa tarkistaa reitittimen maksimaalinen tiedonsiirtonopeus sekä langattoman verkon kannalta laitteen tulisi tukea uutta WiFi 6 -standardia. WiFi 6 -standardi takaa nopeamman, vakaamman ja kattavamman langattoman verkon.
Tämä väite on vähän turhan markkinointiorientoitunutta, totta on se että ideaaliolosuhteissa voi päästä hyödyntämään kaiken sen WiFi6 pystyy tarjoamaan, mutta todellisuudessa voi käydä niin että signaali viereisen teräsbetoniseinän läpi on lähinnä vitsi, kantavuus voi olla hyvinkin huono ja nopeus aivan jotain muuta kuin on luvattu.
Omaan betonikuutioon tarvittiin 3 kpl Ubiquitin mesh AP:ta, jotta saatiin aikaiseksi kelvollinen signaali parvekkeelle asti. Kyse ei ole 600 m2 huvilasta vaan kymmenesosan kokoisesta kerrostaloasunnosta. Tälläiset asiat olisi hyvä tuoda ohjeteksteissä esiin, todellisuus voi olla aivan jotain muuta. Mesh AP:ta voi tarvita myös huomattavasti pienemmän tilan kanssa, mikäli talon/asunnon rakenteet eivät suosi langatonta viestintää.
Itselläni on kaapelimodeemin perässä vapailta markkinoilta ostettu laadukas reititin ja sillä kyllä pärjää 50 neliön asunnossa, vaikka reitin on sijoitettu nykyään toiselle reunaa asuntoa ja melkoisen alas. Ulkokuuluvuuden suhteen terassilla on ollut haasteita, kun on betonikämppä ja uudet ikkunat.
Mielestäni hyvän reitittimen kohdalla ei tarvitse miettiä liitettävien laitteiden lukumääriä ja nopeuteen vaikuttaa myös verkkoon liitetyt laitteet. Periaatteessa kannattaa ostaa uusinta tekniikkaa, jolloin reitittimen käyttöikä on paras mahdollinen. Edellinen reititin kesti viisi vuotta ja nykyinen on ollut käytössä kolmisen vuotta ja kun jossain vaiheessa kuluvaa vuotta valokuitu tulee mahdolliseksi, samalla reitittimellä tulen jatkamaan. Suorituskyvyn ja tietoturvan kanssa ei ole tiedossa ongelmia. Itse en sekaantuisi operaattorien ylläpitämiin laitteisiin, ne eivät tuo mitään lisäarvoa kuluttajille ja ovat myös melkoisen heikkoja suorituskyvyltään.
Laitteet ovat enemmän kuin riittävän hyvät, se suurin ongelma on eräs väliseinä, missä on enemmän kiveä ja rautaa kuin betonia - se tuntuu imevän wifi-signaalin riippumatta millainen/millaisia wifi reititin on käytössä, kahdella AP:lle ei pystynyt kattamaan koko asuntoa, yksittäisen AP:n pitäisi pystyä kattamaan n. 140m2 alue (teoriassa). Käytännössä se näyttää olevan enemmänkin ~20m2 alue missä langattoman verkon nopeus on riittävä.
Aikaisemmin on ollut käytössä erilaisia kuluttaja all-in-one laitteita, mutta niistä ei oikein ole mihinkään, sen takia päätin panostaa hiukan enemmän ja valitsin Ubiquitin yrityskäyttöön tarkoitettuja laitteita - tämän jälkeen ei ole ollut ongelmia, eikä katvealueita, edes tuollainen uusinta uutta ollut “tehokas” kuluttajalaite ei pärjännyt tuolle väliseinälle.
Se mitä yritin tuossa sanoa on että mikään wifi-standardi ei maagisesti ratkaise mahdollisia kuuluvuusongelmia, eikä välttämättä nopeuta langatonta verkkoa - yleensä niitä maksiminopeuksia saavutetaan silloin kun laitteeseen on suora näköyhteys, välissä ei ole esim seiniä ja etäisyys on lyhyt.
Se on melkein pakollista tuollaisessa ympäristössä vetää piuha tavalla tai toisella jokaiseen sellaiseen huoneeseen, jotka ovat kuvaamasi kaltaisten seinien takana. Minulla on miltei 50cm paksut tiiliseinät väliseininä ja talon kummassakin päässä on oltava omat wifitukiasemansa.
Kerrostaloissa ja muissa ruuhkaisissa paikoissa 2,4GHz voi olla aivan tukeessa ja myös 5GHz alueella jo alkavaa tukkeutumista. Silloin uusi 6GHz alue auttaa, mutta negativiisena puolena on entistä huononpi esteidenläpäisykyky. Kannattaa perehtyä käyttöpaikan wifiverkkojen toimivuuteen esim. Analiti tai Ubiquiti Wifiman- Android-sovelluksilla.
Ubiquitin wifituotteet ovat laadukkaita. Minulla on kaksi Ubiquitin laitetta ja yksi TP-Linkin yritystason laite. Olen wifeissä jo pitkään käyttänyt yritystuotteita, koska olen todennut kuluttajatuotteiden olevan aina jollain tavalla kehnoja. Ehkäpä joissain miltei 1000€ kuluttajalaitteissa voisi olla ominaisuuksia ja laatua, mutta on se ollut helppoa jättää tuo yrityslaite vain kaapin päälle toimimaan. On ollut tarve vain välillä tarkistaa päivitykset. Ylimärääisiä uudelleenkäynnistyksiä ei ole ollut tarpeen tehdä.
Nopeuden ollessa sinulle tärkein ominaisuus, kannattaa tarkistaa reitittimen maksimaalinen tiedonsiirtonopeus sekä langattoman verkon kannalta laitteen tulisi tukea uutta WiFi 6 -standardia. WiFi 6 -standardi takaa nopeamman, vakaamman ja kattavamman langattoman verkon.
Tämä väite on vähän turhan markkinointiorientoitunutta, totta on se että ideaaliolosuhteissa voi päästä hyödyntämään kaiken sen WiFi6 pystyy tarjoamaan, mutta todellisuudessa voi käydä niin että signaali viereisen teräsbetoniseinän läpi on lähinnä vitsi, kantavuus voi olla hyvinkin huono ja nopeus aivan jotain muuta kuin on luvattu.
Omaan betonikuutioon tarvittiin 3 kpl Ubiquitin mesh AP:ta, jotta saatiin aikaiseksi kelvollinen signaali parvekkeelle asti. Kyse ei ole 600 m2 huvilasta vaan kymmenesosan kokoisesta kerrostaloasunnosta. Tälläiset asiat olisi hyvä tuoda ohjeteksteissä esiin, todellisuus voi olla aivan jotain muuta. Mesh AP:ta voi tarvita myös huomattavasti pienemmän tilan kanssa, mikäli talon/asunnon rakenteet eivät suosi langatonta viestintää.
Mainitsemassasi tilanteessa WiFi 6 ei tosiaan todennäköisesti auta, vaan avuksi kannattaa ottaa laajenninta tai jopa kaapelia. Kuten @Purnipsi mainitsi, kerrostalo ympäristöissä ja yleisesti ruuhkaisemmissa mutta väliseiniltään ei vaativissa tiloissa, WiFi 6 on kannattava valinta.
Mielestäni hyvän reitittimen kohdalla ei tarvitse miettiä liitettävien laitteiden lukumääriä ja nopeuteen vaikuttaa myös verkkoon liitetyt laitteet. Periaatteessa kannattaa ostaa uusinta tekniikkaa, jolloin reitittimen käyttöikä on paras mahdollinen.
Liitettävien laitteiden lukumäärä on mielestäni tärkeää huomioida sen vuoksi, että saat yhdistettyä langallisesti haluamasi määrän laitteita. Esimerkiksi itselläni on 4 laitetta langallisesti yhdistetty verkkoon ja loput laitteet langattomasti. Lisälaitteilla tämä toki onnistuu myös, mutta todennäköisesti pääsee halvemmalla kun valitsee laitteen, jossa paikkoja on tarpeeksi omiin tarpeisiin.
@Purnipsi Kaapelointi olisi ollut ehdottomasti paras vaihtoehto, mutta siitä olisi tullut vähän liian suuri operaatio. Kaapelointi olisi voinut olla vaihtoehto siinä kohtaa kun tein suuremman remontin sisätiloissa yli 12 vuotta sitten, silloin ei osannut ajatella tätä, eikä myöskään ollut kokemusta siitä miten hankalasta tilasta on kyse.
Useampi vuosi sitten 5Ghz kaistalla oli vielä mukavasti tilaa, mutta tosiaan nykyään alkaa olla aika ruuhkaista menoa.
On samanlaisia kokemuksia noista Ubiquitin laitteista, tuntuvat olevan laadukkaita ja suorituskykyisiä laitteita. Eikä ole tarvinnut pahemmin käynnistellä uusiksi ja Unifi sarja osaa myös huolehtia päivityksistä itsenäisesti, oli sitten kyse reittitimestä, kytkimestä tai AP:sta. Unifin Site Manager on näppärä työkalu konffausten tekemiseen. Noissa yrityskäyttöön tehdyissä laitteissa on paljon hyviä ominaisuuksia mitä kuluttajalaitteista ei löydy, kääntöpuoli on toki se että pitää tietää mitä on tekemässä.
@SakuMik vähän tilanteesta riippuen noista laitteita on aika paljon, sekä langallisia että langattomia - kuluttajalaitteiden kanssa usein kävi niin että niitä piti buuttailla jatkuvasti, edes ne kalliimman pään laitteet ei oikein tuntuneet sietävän kuormitusta ja/tai suurempaa laitemäärää. Siirtyminen näihin yrityskäyttöön tarkoitettuihin korjasi nämä ongelmat.
Onko niin, ettei Telia tarjoa enää ollenkaan etähallituuja reitittimiä kiinteiden nettiyhteyksiensä kylkiäisenä?
Liitettävien laitteiden lukumäärä on mielestäni tärkeää huomioida sen vuoksi, että saat yhdistettyä langallisesti haluamasi määrän laitteita. Esimerkiksi itselläni on 4 laitetta langallisesti yhdistetty verkkoon ja loput laitteet langattomasti. Lisälaitteilla tämä toki onnistuu myös, mutta todennäköisesti pääsee halvemmalla kun valitsee laitteen, jossa paikkoja on tarpeeksi omiin tarpeisiin.
Eipä taida Teliakaan tarjota yhtään reititintä, joss yli 4 LAN-töpseliä.
Eli kyllä se langallisten kytkentä pitää hoitaa lisäkytkimillä.
Sijoittelussa joutuu sitten miettimään, että riittääkö 2 laitetta per huone (asunto yleiskaapeloitu), jolloin kytkin jakokaappiin vai pitääkö laitella kytkimiä laitteiden luokse, kun töpselit seinässä eivät riitä.
Jos ja kun vaikka kaksiossa on 6 seinätöpseliä, joista yhteen WAN ulkoa ja sitten siihen reititin, josta LAN-yhteys toisesta töpselistä takas jakokaappiin, jossa kytkin lopuille 4 töpselille. Tietty reitittimeen saa roinaa kii, mutta jos tarvii muualle, niin sitten lisäkytkimiä…
Onneksi nyt saa niitä edullisia 2.5G-purkkeja, niitä saikin odotella vuosikymmenen…
--
Muokkaus SonjaNii: Siistitty lainauksia
Onko niin, ettei Telia tarjoa enää ollenkaan etähallituuja reitittimiä kiinteiden nettiyhteyksiensä kylkiäisenä?
Voitko avata mitä tarkoitat “etähallitulla” reitittimellä? 
Ohjelmistopäivitykset ainakin Telialta hankittuihin reitittimiin pitäisi tulla automaattisesti, jos siitä kyse.
Eipä taida Teliakaan tarjota yhtään reititintä, joss yli 4 LAN-töpseliä.
Eli kyllä se langallisten kytkentä pitää hoitaa lisäkytkimillä.
Onneksi nyt saa niitä edullisia 2.5G-purkkeja, niitä saikin odotella vuosikymmenen…
Telialta tosiaan löytyy enintään neljäpaikkaisia reitittimiä. Useampipaikkaiset ovatkin vähän harvinaisempia, kun useimmiten ei tätä useammalle ole tarvetta. Tärkeintä on aina hyvän verkon takaaminen, joten mahtavaa jos olette saaneet ongelmaa ratkaistua ulkoisen tarjonnan kautta! 
Voitko avata mitä tarkoitat “etähallitulla” reitittimellä? Ohjelmistopäivitykset ainakin Telialta hankittuihin reitittimiin pitäisi tulla automaattisesti, jos siitä kyse.
Etähallinta tarkoittaa sitä, että operaattori pääsee katsomaan reitittimen toimintaa ja voi vaikka buutata sen tai päivittää firmiksen. Voi myös todeta yhteysnopeuden.
Oli valtavirtaa adsl/vdsl-modeemien kanssa, koska muuten hankalaa selvitellä pätkimisiä ja muita ongelmia.
Telialta tosiaan löytyy enintään neljäpaikkaisia reitittimiä. Useampipaikkaiset ovatkin vähän harvinaisempia, kun useimmiten ei tätä useammalle ole tarvetta. Tärkeintä on aina hyvän verkon takaaminen, joten mahtavaa jos olette saaneet ongelmaa ratkaistua ulkoisen tarjonnan kautta!
Niin, harvemmin kotioloissa tarvitaan yli kahta langallista yhteyttä juuri siinä, minne reititin kannattaa sijoittaa.
Ja koska ne tarpeet on muualla, niin pakollinen hankinta on kytkin tai tyhmä hubi liitäntäkaappiin ja/tai muualle.
Mulla on reititin ja 2 erillistä kytkintä.
Koska yhdessä käyttöpisteessä oli tarve yli kahdelle langalliselle yhteydelle.
--
Muokkaus SannaMKoo: Lyhennetty hieman lainauksia, ja otettu vastaustekstiä lainauksesta pois selkeyden vuoksi.
Etähallinta tarkoittaa sitä, että operaattori pääsee katsomaan reitittimen toimintaa ja voi vaikka buutata sen tai päivittää firmiksen. Voi myös todeta yhteysnopeuden.
Oli valtavirtaa adsl/vdsl-modeemien kanssa, koska muuten hankalaa selvitellä pätkimisiä ja muita ongelmia.
Smart-reitittimemme ovat etähallittavia, poislukien kaapelimodeemit. Meiltä suoraan ostettuja reitittimiä, kuten esimerkiksi Zyxeliä ja muita emme voi hallita etänä.
Kiinteiden yhteyksien nopeudet ja pätkimiset yms. tapahtumat saamme selville tarvittaessa. 
--
Muokkaus SonjaNii: Siistitty lainauksia
Smart-reitittimemme ovat etähallittavia, poislukien kaapelimodeemit. Meiltä suoraan ostettuja reitittimiä, kuten esimerkiksi Zyxeliä ja muita emme voi hallita etänä.
Kiinteiden yhteyksien nopeudet ja pätkimiset yms. tapahtumat saamme selville tarvittaessa.
Eikö niin, että käyttöliittymänne on suunniteltu Ruotsissa?
Kun siis jotta näkisi, mitä laitteita Telia tarjoaa, pitää ensiksi mennä katsomaan niitä “omia laitteita”, joita ei siis ole ja sieltä näkee, mitä olisi tarjolla.
Ja omat laitteetkin on piilotettu jokaisen liittymän alle.
Ilmeisesti siis vain vuokratut laitteet ovat etähallittuja?
Eli smart-reititintä ei voi ostaa?
--
Muokkaus PihlaHei: lyhennetty lainauksia
Eikö niin, että käyttöliittymänne on suunniteltu Ruotsissa?
Tämä riippuu täysin käyttöliittymästä. Käyttöliittymä on suunniteltu samassa paikassa missä kyseinen softakin. Eli mistä käyttöliittymästä on kyse?
Ilmeisesti siis vain vuokratut laitteet ovat etähallittuja?
Eli smart-reititintä ei voi ostaa?
Käytännössä juurikin näin. @IlmariLe sen tuossa aikaisemminkin jo mainitsi. Eli Smart-reitittimemme ovat etähallittavia, poislukien kaapelimodeemit. Meiltä suoraan ostettuja reitittimiä, kuten esimerkiksi Zyxeliä ja muita emme voi hallita etänä.
Smart -reititintä ei voi ostaa. Se on kuukausihintainen palvelu, jonka sopimuksen päättyessä laite palautetaan Telialle.
Vihdoinkin taloyhtiömme valokuituprojekti alkaa olla maalissa Valokuitusen verkkoon. Kokeilin osoitehaulla ja Telia tarjoaa jo valokuitua. Mutta tarjolla oleva reititin valikoima oli kyllä surkea. Smart-reititin on ominaisuuksiltaan vanhentunut, kuten myös Zyxel-vaihtoehto. Miksi tarjoatte museokamaa valokuidun yhteyteen?
Vihdoinkin taloyhtiömme valokuituprojekti alkaa olla maalissa Valokuitusen verkkoon. Kokeilin osoitehaulla ja Telia tarjoaa jo valokuitua. Mutta tarjolla oleva reititin valikoima oli kyllä surkea. Smart-reititin on ominaisuuksiltaan vanhentunut, kuten myös Zyxel-vaihtoehto. Miksi tarjoatte museokamaa valokuidun yhteyteen?
Kieltämättä Telia x2 -reititin alkaa olemaan jo ikänsä puolesta elämänsä loppukaarella. Paljon on tekniikka kehittynyt siitä, kun laite tuli meille myyntiin. Sama koskee Zyxelin laitetta.
Meille on ollut jo pitkään tapana sitoutua tiettyyn laitteeseen pidemmäksi aikaa. Näin saadaan isojen tilausmäärien kautta hyvät ehdot valmistajan kanssa. Tietenkin tämä tuo omat haasteensa, kun tekniikalla on tapana kehittyä vuosien aikana. Verkkokauppamme valikoimasta löytyy ominaisuuksiltaan uudempia laitteita TP-link Deco -sarjasta. Omasta taloudesta löytyy pari X50 sekä X10 mallisarjan laitetta ja ongelmia niiden tai Deco -sovelluksen kanssa en ole juurikaan havainnut.
Miksi nuo TP-link:n reitittimet eivät näy vaihtoehtoina noille museovehkeille? On asiakkaan pompottamista kun pitää käydä jotain tilaamassa tuolta ja jotain taas tuolta. Päädyin toisen toimittajan yhteyteen ja sieltä oli mahdollisuus tilata nykyaikainen reititin yhteyden lisäksi samalta sivulta. Eikä mennyt edes turhaa kytkentämaksua.
Kiitos tärkeästä nostosta @AsiakasY! Verkkokauppa taitaa ehdottaa tilausta tehdessä etuhintoja tietyille reitittimille, mutta tuo helpottaisi varmasti tilaamista, jos koko valikoiman näkisi samasta paikasta. Minäpä laitan tämän ketjun eteenpäin.
Eikö niin, että käyttöliittymänne on suunniteltu Ruotsissa?
Tämä riippuu täysin käyttöliittymästä. Käyttöliittymä on suunniteltu samassa paikassa missä kyseinen softakin. Eli mistä käyttöliittymästä on kyse?
Kyse on siitä, mitä kirjoitin:
“Kun siis jotta näkisi, mitä laitteita Telia tarjoaa, pitää ensiksi mennä katsomaan niitä “omia laitteita”, joita ei siis ole ja sieltä näkee, mitä olisi tarjolla.
Ja omat laitteetkin on piilotettu jokaisen liittymän alle.”
Onko sun mielestä loogista, ettei noita etähallittuja laitteita ole missään näkyvillä?
Siis niiden olemassaolo selviää vasta kun menee “omiin laitteisiin”, joista niitä ei tietenkään osaa etsiä, kun niitä ei siis vielä ole.
Mut ei tästä sen enempää, sain tiedon, jota hain.
Telian ei siis kannata ihmetellä, miksi smart-reitittimet eivät ole suosittuja...
Kyse on siitä, mitä kirjoitin:
“Kun siis jotta näkisi, mitä laitteita Telia tarjoaa, pitää ensiksi mennä katsomaan niitä “omia laitteita”, joita ei siis ole ja sieltä näkee, mitä olisi tarjolla.
Ja omat laitteetkin on piilotettu jokaisen liittymän alle.”
Onko sun mielestä loogista, ettei noita etähallittuja laitteita ole missään näkyvillä?
Siis niiden olemassaolo selviää vasta kun menee “omiin laitteisiin”, joista niitä ei tietenkään osaa etsiä, kun niitä ei siis vielä ole.
Mut ei tästä sen enempää, sain tiedon, jota hain.
Telian ei siis kannata ihmetellä, miksi smart-reitittimet eivät ole suosittuja...
Palvelulaitteet ovat osa liittymäsopimusta ja ilman liittymäsopimusta ei palvelulaitteita pysty tarkistelemaan. Siitä ei toki haittaa olisi, jos laitetiedot olisivat helpommin löydettävissä asiakastiedoissa. Onko sinulla ehdotusta missä ja miten laitteiden tiedot olisi hyvä näkyä? Voin ehdotuksesi viedä palautteena eteenpäin, jos kerrot hieman tarkemmin.
Smart -palvelulaitteille on kysyntää, mutta tunnustan että kysyntä muodostuu lähinnä peruskäyttäjistä, jotka toivovat helppoa ja vaivatonta käyttöönottoa sekä eivät halua laitteeseen koskea sen käyttöönoton jälkeen.
