Aihe on ajankohtainen minulle nyt, kun sain toissapäivänä kuulla, että valokuitutilauksemme etenee ja alueelle rakennetaan valokuitu.

Asumme omakotitalossa, joka on L:n muotoinen. Nykyinen netti on meillä kaapelinetti, jonka langattoman reitittimen olen sijoittanut aikalailla keskelle taloa. Yhteys kantaa toiseen päähän taloa ihan hyvin, mutta toiseen ei. Haluaisin, että verkko kantaisi myös jossain määrin ulos, se auttaisi esimerkiksi auton päivityksien kanssa. Tästä syystä olen alkanut miettiä, että miten ja millaisen langattoman verkon rakennan.

Tässä vaiheessa en vielä tiedä, että minne kuitumuunnin tuodaan ja kannattaa tuoda. Talossa ei ole tietenkään ethernet-verkkoa valmiina, vanha talo kun on  Voin sellaisen kyllä rakentaa tarvittaessa.

En ole koskaan langattomia verkkoja rakennellut sen kummemmin joten kysynkin, että jos laitan talon molempiin päihin omat langattomat tukiasemat niin saako ne jotenkin toimimaan yhtenä verkkona? Vai onko parempi hankkia mesh-laitteet? Mesh-verkon kanssa ei toki tarvitsisi vetää ethernettiä koko talon läpi.

Voi toki olla, että jollain paremmalla wifi-tukiasemalla saisi koko talon kantavan langattoman verkon, mutta minulla ei ole niistä kokemusta.

Kuinka iso talo on kyseessä? Millaiset ovat rakennuksen materiaalit?

Mutta yleisenä suosituksena kodin sisäverkon runko kannattaa tehdä Ethernet-vedoilla jos vain onnistuu - useimmat mesh laitteet sallivat esimerkiksi Ethernet käytön runkoverkkona näin ei langatonta verkkoa tarvitse tähän käyttää.

Tämä on asuinpinta-alaltaan noin 120 neliötä, kokonaisala noin 160.

Nyt kun kysyit niin tuo “siipi”, minne wlan ei niin hyvin kanna, on tiiliseinän “takana”, joten sehän se blokkaa signaalia. Muutoin seinät ovat ns. kevyitä seiniä.

Tuo kuulostaa hyvälle, eli laittaisin tukiaseman siis toiseen päähän taloa ja sitten toiseen päähän yhden mesh-aseman, ja väliin ethernet?

Haluaisin siis kunnon verkon taloon, kun kerrankin on kunnon yhteys. Siksi voin nähdä vähän vaivaakin tuon ethernetin vedon takia.

Lisäksi Ethernet-veto kannattaa tehdä sinne missä käyttöä on paljon - esim TV:n taakse. Jos haluat vielä ulos kunnon kuuluvuuden niin senhän saa jollakin ulkotukiasema ratkaisulla. Ethernet kaapeli kuitenkin on edullista se veto vaan tietenkin työlästä mutta nykyisellä kaapelilla pärjää sitten pitkään 10-20v helposti. 

Kiitos vinkeistä @olkitu  Pitää vähän miettiä minne vedän piuhaa, mutta sen tiedän, että teen ne pintavetona. Katson jonkun listan, jonka alle saa johdon piiloon

Nyt vain odotellaan, että milloin kuin rakentaminen etenee ja päästään suunnittelemaan kaivuun ja kuitumuuntimen paikkaa. Nekin kun vaikuttaa tähän sisäverkon rakentamiseen.

Aikaa on kulunut mutta hommat ovat myös edenneet, kuitu on ilmestynyt jo tontin reunalle. Päätettynä on myös se mistä kuitu tulee sisään taloon. Valmista pitäisi olla loppuvuoden aikana, tarkemmin ei ole tullut tietoa.

Nyt, kun läpivienti ja kuitumuuntimen paikka on päätetty niin nyt on mahdollista miettiä myös sisäverkon rakentamista. Pintavetona tosiaan sen teen. Teen läpiviennit ainakin kahteen kevyeen seinään.

Onko sillä merkitystä, että vedänkö vain yhden lakun ympäri taloa, vai pitääkö jokaiseen huoneeseen, johon laku tulee, olla reitittimeltä omat johtonsa? Eli kun laitan kaksi mesh-laajenninta niin pitääkö reitittimeltä vetää niille molemmille omat johdot vai voiko ne tavallaan ketjuttaa yhtä ethernet-johtoa käyttäen? Nyt kun tätä mietin tässä niin varmaan omat johdot täytyy olla?

En ole vielä päättänyt, että vedänkö pelkän johdon reitittimestä mesh-laajentimiin, vai laittaisinko datarasiat ja kytkisin niihin sitten laajentimet.

Onko suosituksia millaiset liittimet ethernet-johdon päähän kannattaisi laittaa ja asentaa? Ja onko suosituksia noista datarasioista (pinta-asennukseen, onko niitä edes muunlaisia?)?

En ole itse perehtynyt mesh-järjestelmiin syvemmin, joten niiden kytkennästä en varmuudella osaa sanoa. Käsitykseni kuitenkin on että ensimmäinen mesh-purkki kytketään reitittimeen ja seuraava mesh ensimmäiseen purkkiin.

Kaapeli kannattaa vetää kerralla kunnolla kuten ketjussa aiemminkin tuotu esiin. Eli miettiä paikat, jonne ethernetin haluaa. Itse vetäisin kaapelin tv:lle, pelikonsolille, jne laitteille verkkolaitteiden lisäksi.

Sitten kaapelin valintaan. Ethernet-kaapelia on sekä yksi, että monisäikeistä (eli siis kaapelin yksittäisen johtimen rakenne), joista yksisäikeistä käytetään kiinteissä asennuksissa ja monisäikeistä esim. tietokoneen kytkemisessä reitittimeen. Sama periaate siis kuin sähköjohdoissa - yksisäikeinen kaapeli sulaketauluta pistorasioille ja monisäikeinen pistorasialta laitteille. Tämä on hyvä ottaa huomioon, sillä datarasioiden kanssa voi periaatteessa käyttää kumpaakin, mutta jos pelkän kaapelin vetää ilman datarasioita, on monisäikeinen suositeltavampi valinta. Kelana myydään kumpaakin, mutta valmiit kaapelit on pääsääntöisesti monisäikeistä.Sen lisäksi kaapelia valitessa nousee esiin suojausluokka, mutta kotikäytössä U/UTP riittänee mikäli kaapeli ei tule kulkemaan voimavirtajohtojen välittömässä läheisyydessä.

Datarasioita suosittelen käyttämään. Niillä saa siistin jäljen ja samalla estetään sisäverkkokaapelin rikkoontumista siten, että datarasialta lähtevä, esillä oleva kaapeli voidaan helposti vaihtaa jos se kompastuessa hajoaa tai koira puree sen poikki. Eli silloin ei tarvitse koko kaapelia vetää uusiksi. Elektroniikkaliikkeet myyvät helposti pinta-asennettavia datarasioita, kun taas rakennustarvikeliikkeet myyvät enimmäkseen uppoasennettavia datarasioita, joiden asentaminen on selvästi työläämpää mutta ulkoasu on linjassa pistorasioiden ja valokatkaisijoiden kanssa. Uppoasennettavat rasiat vaativat kojerasian, datarasian rungon+peitelevyn, ja keystone/vastaavan moduulin. Pintarasioissa (elektroniikkaliikkeiden myymissä) on yleensä kaikki vaadittava yhdessä paketissa.

Kiitos @kjar00, hyvää infoa.

Pitääpä selvittää noiden mesh-purkkien kytkennät. On näköjään hyvinkin oleellinen asia mitä tulee kaapelin vetoon.

Sinulla on hyvät perustelut rasioiden käyttämiseksi, taidan kallistua niiden lisäämiseen. Olin tosiaan ajatellut, että kaikki nettiä tarvitsevat laitteet liittäisin verkkoon wifin kautta. Tätä puoltaa se, että esimerkiksi olohuoneessa vaihdamme aina silloin tällöin järjestystä. Ei tarvitsisi asentaa rasioita usealle seinälle 

Itsellänikin on Äly-tv yhdistettynä wifi:iin, koska tv:tä varten en viitsi käydä vetämään kaapelia. Tv:n kohdalla wifi on hyvä, mutta tosella puolella huonetta wifi ei kuulukaan hyvin. Sen sijaan eri puolella taloa siajitseva pelikone on taas sisäverkossa datarasian kautta jodolla kiinni. Mutta jos wifi:n saa kattavaksi niin ei niitä johtoja erityisemmin peruskäytössä kaipaa.

Kyllä nuo semikiinteät laitteet olisi hyvä saada kaapelilla kiinni. Erityisesti edullsemmat TV:t eivät tue kuin 2,4 GHz taajuusaluetta ja se voi joskus olla ongelmallinen esimerkiksi ruuhkaisuuden takia. Wifipurkeiksi ei myöskään kannata halvimpia hommata. Minulla ei ole kokemuksia MESH-purkeista, mutta ainakin Ubiquitin laitteet ovat olleet laadukkaita. Jos niitä on verkossa useampia kohtuu samantasoisia, niin pitäisivät osata keskustella mesh-roaming jne tyylisesti keskenään ja ohjata laitteet aina parhaimpaan tukariin.

Minulla on täällä talossa nyt wifi-verkko siten, että reititin/tukiasema on melkein keskellä taloa. Signaali kantaa hyvin (5GHz )talon toiseen mutta ei ihan niin hyvin toiseen päähän. Tästä olen sitten ajatellut, että jos molemmissa päissä taloa olisi tukiasemat niin ne kattaisi koko talon hyvin. Ja nyt kun tätä tässä kirjoitan niin huomasin, että minullehan riittää yksi laajennin, koska reititin toiseen päähän taloa ja laajennin sitten toiseen.

Jes ja kannattaa kumpikin laite laittaa piuhalla kiinni, kuten tässä aiemmin on ehdotettu. Muuten se laajennin yrittäisi “laajentaa” jo valmiiksi heikkoa yhteyttä. Töissä on tuhansien eurojen wifiverkko eikä sekään toimi ihan täydellisesti. Vaikka WIFI on standardia, niin silti isojen valmistajien laitteet eivät toimi kunnolla yhteen. Siksi kriittisiin toimintoihin tai niihin, joidenka tökkiminen pilaa viihdekokemuksen, kannattaa asettaa kiinteä yhteys ja ehkä niin, ettei esim. lemmikit pääse järsimään piuhoja poikki.

Minä olen tehnyt jo vuosia sitten ratkaisun , että kaapeloin ethernetin joka huoneeseen. Kun sen kerran tekee , niin ei tarvitse murehtia WiFin kantavuudesta eikä tietoturvasta. No asun taloyhtiössä ja se WiFi kantaa ketterästi naapuriin. Jos asumismuoto on omakotitalo , niin harvoin se kantaa naapuriin saakka.

Ethernetin etu on , että sitä ei oikein voi salakuunnella tulematta asuntoon sisään ja kytkemällä laitteet verkkoon kaapelilla. Toisekseen ethernet toimii kuin se kuuluisa “junan vessa” ja siitäkin se vanhempi malli eli suora putki ulos. WiFiä käytän vain satunnaisesti puhelimella.

Jos lähtisin kytkemään “kiinteät” laitteet ethernetillä niin ei niitä tietenkään aivan valtavasti olisi. Muutama laite per huone. Haasteena tosiaan se, että rasioita tulisi samaan huoneeseen useampia.

Miten tuo käytännössä menee, jos yhdessä rasiassa on vaikka 3 paikkaa niin sinne pitää silloin vetää kolme kaapelia, eikös? Tulee aikamoinen tukku kaapeleita, vaikea piilottaa kun pinta-asennuksena tosiaan tarkoitus vetää. Tässä tulee toinenkin haaste, tekniseen tilaan tarvitaan jonkinlainen kytkentätaulu tai vastaava. Alkaa projekti eskaloitumaan 

Minä olen vetänyt vain yhden linjan joka huoneeseen ja jos ko. paikassa pitää haarottaa signaalia useammalle laitteelle , niin se hoituu ethernet-kytkimellä. Itse kaapelointi on vähintään 1Gbit/s.

Tämäpäs oli hyvä vinkki, iso kiitos. Tuo helpottaa tekemistä tosi paljon.

Eipä kestä. Kyllä sinne huonelinjojen päähän voi laittaa myös WiFi-tukiaseman tai sillatun reitittimen , missä on sekä LAN-liitäntöjä että WLAN.

Tämä on hyväksi todettu peruskytkin:

https://www.motonet.fi/fi/tuote/476785/TP-LINK-TL-SG108-kytkin

Ei mitään hienouksia, käy ja kukkuu. 

Eli jos useampi härveli rasian lähellä, niin tuollainen tai sitten:

https://www.motonet.fi/fi/tuote/476786/TP-LINK-TL-SG105-kytkin

jos ei tarvetta kuin viidelle portille. Eli siis rasiasta yhteen porttiin piuha ja laitteet muihin portteihin kiinni.

Kiitos molemmille. Laitteita tulee olemaan 2-3 per rasia, joten hyvinkin riittää tuo pienempi versio.

Tulipa mieleeni, että mitenhän minun älykotilaitteet toimivat sitten jatkossa. Ne kun käyttää pääosin omaa Nediksen yhdyskäytävää. Hmm.

Tuli mieleen vielä sellainen vinkki, että kannatta laittaa datarasiat sellaiseen paikkaan missä on pistorasia/pistorasioita riittävästi vapaana ja lähellä. Menee hankalaksi jos pistorasia on oikealla ja datarasia vasemmalla, eikä johto riitä kumpaankaan. Toki ethernet-kaapelia pystyy ostamaan/tekemään pidemää, mutta sitten näkyviin jäävä johto pitenee. Tämä kannattaa huomioida erityisesti mesh-purkkien ja kytkimien kanssa.

Kiitos, hyvä vinkki. Meidän talo on vuodelta -75 ja töpseleitä ei täällä liikaa ole, joten se vähän vaikeuttaa nyt tätä projektia. Mutta katsotaan miten selvitään!

Käyn tänään hakemassa reitittimen ja mesh-laitteet postista ja pääsen ihmettelemään niiden kytkentää sekä kaapelin/kaapelien vetoa  Samalla selviää, että kytketäänkö mesh-laajentimet omalla ethernetillä reitittimeltä, vai tavallaan ketjutettuna “peräkanaa”.

Tällaiset mesh-laitteet sieltä tuli, Deco X20 / AX1800. Näissä pitäisi riittää nopeus 1G/1G nettiin  

Noita voi käyttää langattomasti tai ne voi yhdistää toisiinsa ethernetillä, jolloin ne ketjutetaan toisiinsa “sarjaan” Ethernet backhaul -ominaisuuden avulla. En ajatellut kytkeä laitteita verkkoon muuten kuin langattomasti, joten en tarvitse reititintä enkä kytkimiä.

Ostin myös 50 metriä Cat6e kaapelia sekä samaa standardia tukevat pistokkeet. Miten tuohon muuten kytketään kaapeli, A vai B rivin värien mukaan? Ja painetaanko johdin vain tuohon uraan ja se kiinnittyy eikä sitä myöskään tarvitse erikseen kuoria?

Mielenkiintoiset rasiat olet ostanut. Itse suosittelisin työkaluttomia Keystone-liittimiä ja rasioita, esim. nämä: https://www.data-systems.fi/tuote/deltaco-keystone-pintarasia-2-porttia-valkoinen/

ja liittimet, esim: https://www.data-systems.fi/tuote/md-110/ (Halvempia ja parempiakin on, esim. Kerman Cat6 työkaluton liitin pölyluukuilla, mutta myydään vain 24kpl paketeissa).

Mutta nuo mitä olet ostanut, niihin tarvitsee työkalun. Joko 110-työkalu tai Krone-työkalu, kannattaa tarkistaa spekseistä kumpi käy vai kumpikin (itselle ei tuo muoto suoraan kerro, mutta tuo on ehkä ns. hybridiliitin johon käy molemmat työkalut). Toki ilman työkaluakin voi hyvin varovasti yrittää. Youtubesta hakusanalla “punch down keystone” löytyy vaikka minkänäköistä ohjetta.

A ja B kytkennällä ei sinänsä ole väliä, kunhan molemmat päät on samalla tavalla. Minulle opetettiin koulussa, että ammattilaiset tekee B:llä, muut A:lla 

Haha, yksi ilta vain kahlasin nettiä, etsin Cat6a yhteensopivaa kaapelia ja rasioita ja sitten tilasin nuo Mainitsemasi olisivat olleet kieltämättä hyviä ja helpompiakin. Olisi kannattanut kysellä etukäteen…!

Kerkesin tästä kysellä myös toisaalla ja kaverini meinasi, että Kronella menisi. Pitääpä tuota kuitenkin vielä tutkia varmuuden vuoksi.

Kiitos paljon, hyviä vinkkejä 

Kiitos vielä kerran vinkeistä @jessenic. Tein niin että palautin nuo aiemmin tilaamani rasiat ja tilasin nuo mitkä vinkkasit eli Keystonen rasiat ja liittimet. Olivat kyllä helpot asentaa ja ottaa käyttöön.

Nyt on sisäverkko valmis ja kaikki muukin odottaa enää yhteyden kytkentää palveluntarjoajan puolelta. Rakensin sisäverkon siten, että saan kytkettyä mesh-tukiasemat sarjaan ja jokaiselle rasialle menee lisäksi myös omat linjansa. Voin siis käyttää monenlaisia laitteita ja kokonaisuuksia, tarpeen mukaan.

En ole vielä testannut, että onnistuinko kytkennöissäni ja olenko saanut katkottua johtimia asennuksien aikana