Keskustelua kodin sisäverkon rakentamisesta

Aihe on ajankohtainen minulle nyt, kun sain toissapäivänä kuulla, että valokuitutilauksemme etenee ja alueelle rakennetaan valokuitu.

Asumme omakotitalossa, joka on L:n muotoinen. Nykyinen netti on meillä kaapelinetti, jonka langattoman reitittimen olen sijoittanut aikalailla keskelle taloa. Yhteys kantaa toiseen päähän taloa ihan hyvin, mutta toiseen ei. Haluaisin, että verkko kantaisi myös jossain määrin ulos, se auttaisi esimerkiksi auton päivityksien kanssa. Tästä syystä olen alkanut miettiä, että miten ja millaisen langattoman verkon rakennan.

Tässä vaiheessa en vielä tiedä, että minne kuitumuunnin tuodaan ja kannattaa tuoda. Talossa ei ole tietenkään ethernet-verkkoa valmiina, vanha talo kun on 😊 Voin sellaisen kyllä rakentaa tarvittaessa.

En ole koskaan langattomia verkkoja rakennellut sen kummemmin joten kysynkin, että jos laitan talon molempiin päihin omat langattomat tukiasemat niin saako ne jotenkin toimimaan yhtenä verkkona? Vai onko parempi hankkia mesh-laitteet? Mesh-verkon kanssa ei toki tarvitsisi vetää ethernettiä koko talon läpi.

Voi toki olla, että jollain paremmalla wifi-tukiasemalla saisi koko talon kantavan langattoman verkon, mutta minulla ei ole niistä kokemusta.

Tämä on asuinpinta-alaltaan noin 120 neliötä, kokonaisala noin 160.

Nyt kun kysyit niin tuo “siipi”, minne wlan ei niin hyvin kanna, on tiiliseinän “takana”, joten sehän se blokkaa signaalia. Muutoin seinät ovat ns. kevyitä seiniä.

Tuo kuulostaa hyvälle, eli laittaisin tukiaseman siis toiseen päähän taloa ja sitten toiseen päähän yhden mesh-aseman, ja väliin ethernet?

Haluaisin siis kunnon verkon taloon, kun kerrankin on kunnon yhteys. Siksi voin nähdä vähän vaivaakin tuon ethernetin vedon takia.

Kiitos vinkeistä @olkitu 👍 Pitää vähän miettiä minne vedän piuhaa, mutta sen tiedän, että teen ne pintavetona. Katson jonkun listan, jonka alle saa johdon piiloon 🙂

Nyt vain odotellaan, että milloin kuin rakentaminen etenee ja päästään suunnittelemaan kaivuun ja kuitumuuntimen paikkaa. Nekin kun vaikuttaa tähän sisäverkon rakentamiseen.

En ole itse perehtynyt mesh-järjestelmiin syvemmin, joten niiden kytkennästä en varmuudella osaa sanoa. Käsitykseni kuitenkin on että ensimmäinen mesh-purkki kytketään reitittimeen ja seuraava mesh ensimmäiseen purkkiin.

Kaapeli kannattaa vetää kerralla kunnolla kuten ketjussa aiemminkin tuotu esiin. Eli miettiä paikat, jonne ethernetin haluaa. Itse vetäisin kaapelin tv:lle, pelikonsolille, jne laitteille verkkolaitteiden lisäksi.

Sitten kaapelin valintaan. Ethernet-kaapelia on sekä yksi, että monisäikeistä (eli siis kaapelin yksittäisen johtimen rakenne), joista yksisäikeistä käytetään kiinteissä asennuksissa ja monisäikeistä esim. tietokoneen kytkemisessä reitittimeen. Sama periaate siis kuin sähköjohdoissa - yksisäikeinen kaapeli sulaketauluta pistorasioille ja monisäikeinen pistorasialta laitteille. Tämä on hyvä ottaa huomioon, sillä datarasioiden kanssa voi periaatteessa käyttää kumpaakin, mutta jos pelkän kaapelin vetää ilman datarasioita, on monisäikeinen suositeltavampi valinta. Kelana myydään kumpaakin, mutta valmiit kaapelit on pääsääntöisesti monisäikeistä.Sen lisäksi kaapelia valitessa nousee esiin suojausluokka, mutta kotikäytössä U/UTP riittänee mikäli kaapeli ei tule kulkemaan voimavirtajohtojen välittömässä läheisyydessä.

Datarasioita suosittelen käyttämään. Niillä saa siistin jäljen ja samalla estetään sisäverkkokaapelin rikkoontumista siten, että datarasialta lähtevä, esillä oleva kaapeli voidaan helposti vaihtaa jos se kompastuessa hajoaa tai koira puree sen poikki. Eli silloin ei tarvitse koko kaapelia vetää uusiksi. Elektroniikkaliikkeet myyvät helposti pinta-asennettavia datarasioita, kun taas rakennustarvikeliikkeet myyvät enimmäkseen uppoasennettavia datarasioita, joiden asentaminen on selvästi työläämpää mutta ulkoasu on linjassa pistorasioiden ja valokatkaisijoiden kanssa. Uppoasennettavat rasiat vaativat kojerasian, datarasian rungon+peitelevyn, ja keystone/vastaavan moduulin. Pintarasioissa (elektroniikkaliikkeiden myymissä) on yleensä kaikki vaadittava yhdessä paketissa.

Itsellänikin on Äly-tv yhdistettynä wifi:iin, koska tv:tä varten en viitsi käydä vetämään kaapelia. Tv:n kohdalla wifi on hyvä, mutta tosella puolella huonetta wifi ei kuulukaan hyvin. Sen sijaan eri puolella taloa siajitseva pelikone on taas sisäverkossa datarasian kautta jodolla kiinni. Mutta jos wifi:n saa kattavaksi niin ei niitä johtoja erityisemmin peruskäytössä kaipaa.

Minulla on täällä talossa nyt wifi-verkko siten, että reititin/tukiasema on melkein keskellä taloa. Signaali kantaa hyvin (5GHz )talon toiseen mutta ei ihan niin hyvin toiseen päähän. Tästä olen sitten ajatellut, että jos molemmissa päissä taloa olisi tukiasemat niin ne kattaisi koko talon hyvin. Ja nyt kun tätä tässä kirjoitan niin huomasin, että minullehan riittää yksi laajennin, koska reititin toiseen päähän taloa ja laajennin sitten toiseen.

Minä olen tehnyt jo vuosia sitten ratkaisun , että kaapeloin ethernetin joka huoneeseen. Kun sen kerran tekee , niin ei tarvitse murehtia WiFin kantavuudesta eikä tietoturvasta. No asun taloyhtiössä ja se WiFi kantaa ketterästi naapuriin. Jos asumismuoto on omakotitalo , niin harvoin se kantaa naapuriin saakka.

Ethernetin etu on , että sitä ei oikein voi salakuunnella tulematta asuntoon sisään ja kytkemällä laitteet verkkoon kaapelilla. Toisekseen ethernet toimii kuin se kuuluisa “junan vessa” ja siitäkin se vanhempi malli eli suora putki ulos. WiFiä käytän vain satunnaisesti puhelimella.

Minä olen vetänyt vain yhden linjan joka huoneeseen ja jos ko. paikassa pitää haarottaa signaalia useammalle laitteelle , niin se hoituu ethernet-kytkimellä. Itse kaapelointi on vähintään 1Gbit/s.

Eipä kestä. Kyllä sinne huonelinjojen päähän voi laittaa myös WiFi-tukiaseman tai sillatun reitittimen , missä on sekä LAN-liitäntöjä että WLAN.

Kiitos molemmille. Laitteita tulee olemaan 2-3 per rasia, joten hyvinkin riittää tuo pienempi versio.

Tulipa mieleeni, että mitenhän minun älykotilaitteet toimivat sitten jatkossa. Ne kun käyttää pääosin omaa Nediksen yhdyskäytävää. Hmm.

Kiitos, hyvä vinkki. Meidän talo on vuodelta -75 ja töpseleitä ei täällä liikaa ole, joten se vähän vaikeuttaa nyt tätä projektia. Mutta katsotaan miten selvitään!

Käyn tänään hakemassa reitittimen ja mesh-laitteet postista ja pääsen ihmettelemään niiden kytkentää sekä kaapelin/kaapelien vetoa 😊 Samalla selviää, että kytketäänkö mesh-laajentimet omalla ethernetillä reitittimeltä, vai tavallaan ketjutettuna “peräkanaa”.

Mielenkiintoiset rasiat olet ostanut. Itse suosittelisin työkaluttomia Keystone-liittimiä ja rasioita, esim. nämä: https://www.data-systems.fi/tuote/deltaco-keystone-pintarasia-2-porttia-valkoinen/

ja liittimet, esim: https://www.data-systems.fi/tuote/md-110/ (Halvempia ja parempiakin on, esim. Kerman Cat6 työkaluton liitin pölyluukuilla, mutta myydään vain 24kpl paketeissa).

Mutta nuo mitä olet ostanut, niihin tarvitsee työkalun. Joko 110-työkalu tai Krone-työkalu, kannattaa tarkistaa spekseistä kumpi käy vai kumpikin (itselle ei tuo muoto suoraan kerro, mutta tuo on ehkä ns. hybridiliitin johon käy molemmat työkalut). Toki ilman työkaluakin voi hyvin varovasti yrittää. Youtubesta hakusanalla “punch down keystone” löytyy vaikka minkänäköistä ohjetta.

A ja B kytkennällä ei sinänsä ole väliä, kunhan molemmat päät on samalla tavalla. Minulle opetettiin koulussa, että ammattilaiset tekee B:llä, muut A:lla 😅

Kiitos vielä kerran vinkeistä @jessenic. Tein niin että palautin nuo aiemmin tilaamani rasiat ja tilasin nuo mitkä vinkkasit eli Keystonen rasiat ja liittimet. Olivat kyllä helpot asentaa ja ottaa käyttöön.

Nyt on sisäverkko valmis ja kaikki muukin odottaa enää yhteyden kytkentää palveluntarjoajan puolelta. Rakensin sisäverkon siten, että saan kytkettyä mesh-tukiasemat sarjaan ja jokaiselle rasialle menee lisäksi myös omat linjansa. Voin siis käyttää monenlaisia laitteita ja kokonaisuuksia, tarpeen mukaan.

En ole vielä testannut, että onnistuinko kytkennöissäni ja olenko saanut katkottua johtimia asennuksien aikana 😀