Kaapin sisältö on hieman outo (tosin kuvasta ei saa selvää teksteistä). Siellä vaikuttaisi olevan valokuitumuunnin, johon ei kuitenkaan tule kuitua - eikä virtaakaan. Sitten alempana on antenniverkon jakaja, joka ei kuitenkaan jaa mitään kun siihen tulee vain kaksi kaapelia (tuleva ja lähtevä). Tosin tästäkään ei pysty tarkasti sanomaan koska tekstit eivät erotu. Oikealla näkyvään ristikytkentäpaneeliin on tehty hyppy.

Eli koko touhu pitäisi aloittaa selvittelemällä, millainen nettiyhteys kohteessa pitäisi olla. Jonkinlainen kuituvalmius on ainakin ollut, mutta aivan kuin se olisi purettu pois tai sitten tuo kuitumuunnin on tullut jotenkin väkisin tuon asennuskaapin kylkiäisenä, joka taas kuulostaa todella oudolta. Onko tässä kyseessä taloyhtiö vai omakotitalo? Jos se on taloyhtiö niin sun pitää selvittää asia sitä kautta, omakotitalon kyseessä ollessa operaattoreilta.

Itse nettiyhteys voi olla ihan mitä tahansa. Parhaassa tapauksessa jossain taloyhtiön yhteisissä tiloissa on kiinteistökytkin valokuidun päässä. Tällöin arvaisin että tuo rasia joka on merkattu "nousu" menee tälle kinteistökytkimelle ja sitten huoneistossa jossain rasia joka on merkattu 01, menee suoraan siihen nousuun - eli siitä rasiasta löytyy Ethernet-tyyppinen yhteys. Mikäli asia on näin, tarvitset laitteeksi ainoastaan reitittimen. Mutta yhtälailla voi olla myös kaapelinetti, jolloin tarvitaan kaapelimodeemi. Mutta pahimmassa tapauksessa ristikytkentä on jotain ikivanhaa siellä on jossain DSLAM, jolloin yhteys on VDSL tai pahimmillaan ADSL (jolla ei enää nykypäivänä tee oikein mitään). Näihinkin tarvitaan omanlaisensa modeemi.

Jeps, kuten Sinad vastasi, niin hieman oudolta näyttää. Vahva viite kuitenkin tuohon ethernet-toteutukseen on. Periaatteessa se toimii suoraan ilman reititintä, mutta ei ole suositeltavaa. Silloin rasia 1. kytkettävät laitteet saavat suoraan julkisen IP:n ja laite on suoraan julkiseen verkkoon kytkettynä. Ei ole suositeltavaa.

Vanhaa modeemiasi saattaa pystyä käyttämään tuona reitittimenä. Kerrothan sen merkin ja mallin. Ei haittaa, vaikkei sitä tuonne kaappiin saisikaan, sillä tällä hetkellä tuo kytkentä menee Sinadin viestin mukaisesti, eli nousu (tulee talojakomosta) on kytketty lyhyellä piuhalla 1. rasiaan. Ja tuolla rasia 1:ssa pitäisi se nettiyhteys "luurata". Parhaimmillaan vain modeemin/routerin WAN-porttiin piuha rasia 1:stä kiinni ja homma rokkaa. Mikään ei pakota tuonne kaappiin mitään laittamaan.

---

@Mirvaa88@  kirjoitti:

Mitä asennuksia pitäisi siis tehdä?

---

Kuvasta päätellen kyseessä on pieni huoneisto, jossa ei välttämättä ole kuin yksi datapistorasia. Etsi huoneistosta yleiskaapeloinnin datarasia, jossa pitäisi olla vastaavat numerot 1 ja 2 ja kaksi samannäköistä liitintä kuin kuvassa pystyssä olevassa rimassa.

Mikäli sinulla on vain yksi johdolla kytkettävä laite, voit kytkeä sen Ethernet-portista verkkokaapelin suoraan datarasiaan.

Mikäli käytössäsi on useampia laitteita tai tarvitset langattoman verkon, tarvitset reitittimen tai langattoman tukiaseman.

Kuten @Purnipsi jo mainitsi, vanha ADSL- tai VDSL-modeemisi saattaa olla käytettävissä reitittimenä, jos siinä on WAN, wide area network, merkitty liitin tai sen hallintasivustolla yhden LAN-portin toimintatilan voi vaihtaa LAN:ista WAN:iksi.

Erittäin vanhan ADSL- tai VDSL-modeemin saa kyllä konfiguroitua pelkäksi langattomaksi tukiasemaksikin, mutta jos sinulla on yhteensä yli viisi laitetta käytössä, liittymästäsi loppuvat vapaat ip-osoitteet kesken. Tämän takia erittäin vanhaa, ilman WAN-ominaisuutta olevaa ADSL-modeemia ei yleensä kannata käyttää.

Tarkasta saatavuushausta, onko osoitteeseesi tarjolla Telian liittymää Ethernet-tekniikalla. Jos sitä ei löydy, kokeile umpimähkään muiden operaattoreiden saatavuushakuja tai kysy naapureilta, vuokrayhtiöltä tai huoltoyhtiöltä mitä internet-yhteyksiä taloon tulee.

Sekin on toki mahdollista, että huoneistojakamon valo- ja yleiskaapelointiliittimet ovat vain tulevaisuuden varalle, eikä niistä pääse internettiin.

---

@Mirvaa88@  kirjoitti:

Se ei kuitenkaan oikein kaappiin mahdu.

---

Tämä ei ole ongelma. Kuvan mukaan tällä hetkellä huoneiston nousu on yhdistetty rasiaan numero 1. Etsi tämä rasia huoneistostasi ja sijoita reititin tai langaton tukiasema sinne.

---

@SINAD@  kirjoitti:

Kaapin sisältö on hieman outo (tosin kuvasta ei saa selvää teksteistä).

---

Minusta tuo huoneistojakamo näyttää aivan tyypilliselle esimerkiksi kerros- tai rivitaloyksiöön.

---

@SINAD@  kirjoitti:

Siellä vaikuttaisi olevan valokuitumuunnin, johon ei kuitenkaan tule kuitua - eikä virtaakaan.

Kaapissa ei ole kuitumuunninta.

Keskellä vasemmalla oleva metallirasia on teline, jonka pohjaan valokuituliittimet on kiinnitetty. Itse kuitunippu tulee ulos metallirasian vasemmasta ylänurkasta.

Koska saapuva kuitu on sisäasennuskuitua ja yksi liittimistä on merkitty nousu, kyseessä on selkeästi taloyhtiö. Taloyhtiöissä suoria kuituyhteyksiä ei yleensä ole lainkaan tarjolla, vaan yhteys muunnetaan kellarissa Ethernet-muotoon ja se tulee tuohon nousu-liittimeen.

No sitten tämä voisi olla sellaisesta taloyhtiöstä mihin on esim. tehty putkiremontti ihan hiljattain. Nykysääntöjen mukaan tällaisen remontin yhteydessä joudutaan tietoliikenneverkko uusimaan ja joka asuntoon pitäisi vetää 4 yksimuotokuitua. Eli tuo metalliboksi onkin sitten se neljän kuidun pääteboksi. Se ei sisällä mitään aktiiviosia vaan siellä on pelkästään hitsattu nuo liittimet häntäkuituineen siihen varsinaiseen kuitukaapeliin. Tässä on vaan ilmeisesti noudatettu määräyksiä ja vedetty kuidut, mutta jätetty ne vielä toistaiseksi pois käytöstä (tai ainakaan tässä kyseisessä asunnossa ei ole aktiivilaitteita paikallaan).

Kannattaa myös tarkkaan harkita vanhan ADSL-aikakauden reitittimien/modeemien käyttöä ethernet- tai valokuituyhteyksissä, vaikka siinä olisikin WAN-portti. Sen reitityskapasiteetti ei välttämättä riitä edes 100 Mbit yhteyksiin, mitä itse testasin joskus jotain ADSL-purkkia niin reitityskapasiteetti oli vähän alle 30 Mbit, joka kyllä riitti silloiselle 24 Mbit ADSL-yhteydelle mutta ei mihinkään muuhun. Testimielessä sitä voi toki käyttää väliaikaisesti.

Ensi alkuun yhteyttä voi kuitenkin kokeilla myös ilman reititintä, mutta heti jos omia laitteita tulee verkkoon paljon ja/tai halutaan ikäänkuin "palomuuria" (NAT) siihen väliin niin kannattaa hankkia sopiva reititin.