Voipi olla niin, että sillatussa tilassa tai päätelaite suoraan kiinni rasiaan, voi saavuttaa nuo huiput. Thomsonissa ei sitten tuo reitityskapasiteetti riitä kuin tuohon 280Mbps pintaan. Näin epäilisin, mut voin olla toki väärässäkin.

Ei oikein auennut tuo tekniikka siinä mielessä, että PC suoraan kuitupäätteeseen kytkemällä yhteys ei toiminut, joten päättelin että tartteen jonkun DSL-reitittimen jotta yhteys syntyy. Ikäänkuin se liittymän identiteetti makaisi tuolla päätelaitteen takana tai jotain... No sitten kuitenkin kytkemällä Thompson siihen kuitupäätteen ethernet-porttiin, mutta päätelaite suoraan kuitupäätteeseen, niin yhteys syntyi. Eli kaiuttaako DSL-reititin tarvittavan informaation myös kuitupäätteeseen suoraan kytketyille laitteille. Ilmeisesti kyllä. (avatkaa joku vähän tätä toimintalogiikkaa. Työskentelen verkkojen kanssa ammatikseni, mutta en silti ymmärrä miten tuo voi toimia noin) :)

Eli suora kytkentä olisi näin ollen mahdollinen, mutta siinä menettää palomuurin, NATin, WLANin yms. kaiken muunkin älyn (mahdolliset port forwardingit jne) ja tietokoneet, digiboksit jne ovat suoraan alttiina verkkohyökkäyksille. Eli ei kuulosta houkuttelevalta vaihtoehdolta. Eikä taida Telian jakama IP-skopekaan riittää, kun verkossa laitteita on kuitenkin helposti kymmenkunta.

Ja joka tapauksessa tuokaan riski ei ratkaise ongelmaa, koska suoralla kytkennälläkään ei päässyt kuin tuohon 280Mbps:iin. (Thompsonin kautta tuli siis vain se 100Mbps minkä niistä ethernet-porteista saa irti.)

Pari kommenttia gigasen netin haltijana:

Ensinnäkään läheskään kaikissa laitteissa ei riitä reitityskapasiteetti täyteen linjanopeuteen, ellei ole esimerkiksi rautakiihdytetty. Suosittelisin lämpimästi tutustumaan Ubiquitin EdgeRouter-sarjaan, jos haluat oikeasti saada täyden linjanopeuden NAT+palomuurin läpi.

Toiseksi, miten mittasit nopeuden? Esimerkiksi Telian oman nopeustesti näyttää mullekin reilusti alakanttiin. Sensijaan jos testaan speedtest.netin kautta, päästään lähemmäs totuutta, mutta edelleenkin on iso merkitys sillä, minkä testipalvelimen valitsee. Läheskään kaikki testipalvelimet eivät pysty mittaamaan gigaista kuituliittymää.

Kolmanneksi, gigainen netti on oikeasti niin nopea, että kaikki tietokoneeetkaan pysty sitä yksin mittaamaan. Esimerkiksi itselläni yksikään Windows-kone ei pääse kuin korkeintaan 800 Mbit lukemiin, ainoastaan Ubuntulla varustetulla läppärillä saadaan yli 930 Mbit tuloksia. Jopa sillä on eroa, käytetäänkö flash-pohjaista testisivua, html5-betasivua vai speedtest-cli komentoriviversiota. Jostain syystä ainakin mulla flash-versio on nopein. Kuitenkin nettiliittymän todellisen nopeuden mittaus onnistuu vain ajamalla speedtest kahdelta eri koneelta tasan yhtä aikaa ja kahdelle eri testipalvelimelle ja sitten laskemalla tulokset yhteen. Tämä vaatii hieman harjoittelua, vaikeinta on saada ne menemään tasan yhtä aikaa, koska testi alkaa aika randomisti hiiren klikkauksesta. Tällä tavoin testaten tulee kyllä ihan täysi giga, joten kyllä Telialla kuituverkko vetää, oma arvosana 10/10 eli ihan se tulee mitä luvataankin, jos vaan omat laitteet kestää!

Lähinnä ihmettelin sitä, että tuollaisella reitittimellä varustettuna tuo yhteys minulle myytiin ja vakuuteltiin että toimii.

Olen verkkoalan ammattilainen, joten yhteysnopeuteen vaikuttavat lainalaisuudet on kyllä minulla tiedossa. Mutta sääliksi käy niitä "mökin mummoja" joille ko. liittymä kaupataan ja jotka eivät sitä tajua mitata, ja maksavat siksi sataseen liittymään verrattuna 15 euroa ylimääräistä joka kuukausi.

Telia toimitti uuden reitittimen, ja sillä pääsin jo 680Mbps:iin eli ollaan siinä haarukassa missä pitääkin olla. Ja käytin nimenomaan Speedtestiä, koska Telian oma teknikko suositteli sitä ja sanoi että se toimii luotettavammin kuin Telian oma testi. Jännää sinällään... :)

BTW, huomasin tuon mitä koneen suorituskyvystä mainitsit. Mittaukset tein upouudella 7th generation i7-suorittimella varustetulla HP Zbook 15u G4 kannettavalla. Eli ei ongelmia sillä. Mutta jo muutaman vuoden ikäinen pöytäPC jossa toki siinäkin on i7-prossu, tuliterä SSD-levy ja kohtuullisen hyvä Gigabyten emolevy (en muista piirisarjaa), ei pystynyt kuin 320Mbps:een(!), vaikka verkkokortti näyttää windowsissa olevan 1Gbps full duplex ja kortissa on uusimman ajurit mitä löytyy (eli jo pari vuotta vanhat). 

Loppu hyvin kaikki hyvin. En kirjoittanut tänne sen takia ettenkö olisi uskonut että ongelmani selviää, koska osaan ne tutkia ja todentaa teknisessä mielessä ja käytössä kaikki ammattiluokan testerit ja systeemit. Pikemminkin halusin tuoda esiin Telian puutteet myyntihenkilöstön osaamisessa, jotta tähän panostettaisi jatkossa enemmän.

Tuo 680 Mbit saattaa olla edelleen laitteen reitityskapasiteetin yläraja, sen löytäisi kenties laitteen teknisistä datoista (jos on). Tai jos siitä pääsee katsomaan CPU kuormaa testin aikana, niin siitäkin saattaisi nähdä asioita. Koska jos se reitittäisi raudalla, pitäisi yleensä tulla täysi linjanopeus läpi. Itselläni on EdgeRouter ERpro8 ja sen CPU-kuorma speedtestin aikana kun tulee yli 930 Mbit läpi jää alle 20%:in. Valmistajan ilmoittama reitityskapasiteetti on yli 2 miljoonaa pakettia sekunnissa. Tässä riittäisi vääntö parillekin gigan liittymälle yhtä aikaa.

En usko että Telian kuituverkossa downstream nopeutta rajoittaa varsinaisesti mitään. Ensinnäkin tilaajayhteys on puhdas point-to-point, eikä tilaajakaistaa jaeta muiden kanssa. Verkko on melko varmasti 10 Gbit alueverkkoa heti siitä kytkimeltä eteenpäin, jonne oma yhteytesi menee. Toki, jos saman kytkimen perään olisi ahdettu useamman kymmenen käyttäjän gigaiset liittymät niin voihan siinä olla pullonkaula, mutta enpä usko että Telia tekisi tällaisia. Oikeasti ainakin meille tehty Telian ratkaisu on teknistä huippua ja varmasti parempi kuin mitä olisin saanut miltään kilpailevalta operaattorilta. Toteutus tehtiin myös siten, että kapasiteettia (kuituja) jäi tulevaisuuteenkin.

Itse olen testannut mm. 8-ytimisellä i7 pohjainen Win7 kannettava vs. Core i5 kannettava Ubuntulla. Molemmat Lenovon tekemiä businesskannettavia. Ubuntu-koneen pitäisi teknisesti tarkasteltuna olla paljon hitaampi, mutta speedtestissä se kuitenkin voittaa silti aina kirkkaasti.

Huomasin itsekin liittymää hankkiessani, että kuluttajapuolen asiakaspalvelulle giganen liittymä on vielä aika uusi juttu. Se ei ole vielä kovin yleinen. Siten on ihan mahdollista että kukaan ei ole oikeasti päässyt testaamaan reitittimiä, joita myyvät. Toki valmistajien tulisi ilmoittaa tällaiset asiat datoissa. Jos havaitset, että reititin on hidas niin anna heille ihmeessä palautetta, koska nopeampia reitittimiä on olemassa.

Itse opiskelin tuota reititinasiaa jonkun aikaa ennen kuin hankin mitään. Tärkeintä on että NAT+palomuuri menee kaikki rautapohjaisena kuten se menee L2/L3-kytkimissäkin. Heti, jos prosessoria aletaan käyttää tähän niin hitaaksi menee. Mullakin lukee liittymän tiedoissa joku 500-600 Mbit lupaus, mutta oikeasti liittymä toimii kotiin päin täydellä linjanopeudella ja pois päin on sitten tietysti se kuluttajaliittymissä oleva noin 100 Mbit 'kuristin'.

Kuluttajapuolelta löytyy joskus ihan asiantuntevia henkilöitä, mutta sellaisen käsiinsaaminen voi olla työn takana. Tänään kävin hyvän teknisen keskustelun siitä kun DHCP lease on nyt pudotettu 1200 sekuntiin. Tällä kertaa pystyi puhumaan ihan oikeilla termeillä ilman että toinen putosi kärryiltä. Mutta tämäkin kontakti järjestettiin yrityspuolen aspan aloitteesta. Leaseen pyysin nyt järkeistystä, mutta vastapään henkilö ei tietysti tilanteelle mitään mahda kun se on jostain ylhäältä määrätty tällaiseksi. Ongelmana tässä on se, että jos omat laitteet putoaa vähänkin pidemmäksi aikaa verkosta vaikapa keskellä yötä, niin aamulla onkin sitten aika epämukava ylläri kun on IP osoitteet vaihtuneet.