Skip to main content



 



 



Tämä päivänä monella meistä on kotona käytössä langaton netti ja langaton verkko, eli wlan- tai wifi-verkko. Kodin langaton verkko toimii yleensä hyvin, mutta se saattaa myös olla herkkä ja altis häiriöille. Langattoman verkon toimintaa voivat heikentää esimerkiksi rakennuksen seinärakenteet, lähellä asuvien naapureiden langattomat verkot ja jopa heidän käytössään olevat laitteet. 



 



Häiriöitä voi esiintyä melkein minkä kokoisessa rakennuksessa tahansa. Olosuhteista riippuen myös pieneenkin kotiin voi syntyä katvealueita, joissa langattoman verkon signaali ei toimi niin kuin pitäisi.




Näihin haasteisiin on ratkaisuna mesh-verkkojärjestelmä. Kerron tässä artikkelissa mikä mesh-verkko on, sen hyödyistä ja miten sen saat käyttöösi. 




Mikä on mesh-verkko?



Mesh-tekniikan avulla saat rakennettua nopean ja kattavan langattoman lähiverkon. Se ei vaadi hankalia asennustöitä ja on usein myös lompakkoystävällinen. Mesh-verkkojärjestelmä koostuu yleensä kolmesta langattomasta tukiasemasta, jotka ovat langattomasti yhteydessä toisiinsa. Yksi tukiasemista on ns. päätukiasema ja se yhdistetään ethernet-kaapelilla kodin nettipäätelaitteeseen; reitittimeen tai modeemiin. Loput tukiasemat sijoitetaan eri puolille asuntoa siten, että langaton verkko yltää kaikkialle huoneistossa tai rakennuksessa sinne, missä nettiä tarvitaan.



 



Esimerkki:



 



Käytät tablettia kotisi kauimmaisessa nurkassa. Tabletin nettiyhteys ”kulkee” ensin sinua lähinnä olevaan tukiasemaan, jatkaa matkaansa siitä seuraavaan tukiasemaan ja päättyen lopulta päätukiasemaan, jonka kautta myös netti tulee kotiisi. Tällainen kahden tai kolmen tukiaseman mesh-verkko riittää useimmissa tapauksissa, mutta tarvittaessa voit laajentaa langattoman verkon kantamaa useammallakin tukiasemalla.



 












Mesh-järjestelmä vs. wlan-toistimilla rakennettu langaton verkko



 



Mesh-tekniikalla toteutettu lähiverkko on nopeampi. Wlan-toistimen avulla voit laajentaa langattoman netin kantamaa huoneistossasi, mutta tämän toteutuksen huono puoli on se, että yksi käytössä oleva toistin aina puolittaa sen kautta kulkevan verkkoliikenteen nopeuden. Mitä useampi toistin sitä laajemman langattoman verkon saat kotiisi rakennettua, mutta verkon reunalla yhteysnopeus on enää murto-osa signaalin lähtöpään nopeudesta.



 



Mesh-järjestelmä osaa myös optimoida verkkoliikenteen mahdollisimman sujuvaksi. Langaton yhteys siirtyy automaattisesti mesh-tukiasemalta toiselle käyttäjän liikkuessa langattoman verkon kattamalla alueella ja verkkoliikenne ohjautuu nopeimmalle saatavilla olevalle taajuusalueelle sekä vähäruuhkaisimmalle kanavalle. Jos huoneistossasi on useita kerroksia, saat langattomasta verkosta kattavan kun sijoitat yhden tukiaseman aina kuhunkin kerrokseen. 



 



 





 



Mesh-verkon edut pähkinänkuoressa



 





  • Helppo laajennettavuus: Voit lisätä tukiasemien määrää kuuluvuuden parantamiseksi käytävissä ja muissa hankalissa paikoissa. Voit ulottaa langattoman verkon myös ulkotiloihin asentamalla tukiasemia seinien lähelle


  • Se on itseään korjaava: Perinteisessä langattomassa verkossa reitittimen vikaantuminen katkaisee kaikki yhteydet laitteiden välillä. Mesh-verkossa yhden tukiaseman menettäminen tarkoittaa, että liikenne ohjataan jonkin muun tukiaseman kautta. Ainoastaan silloin, jos päätukiasema (se, joka on liitetty reitittimeen tai modeemiin ethernet-kaapelilla) menee rikki tai vikaantuu, koko mesh-verkko on poissa käytöstä


  • Se on nopea: Koska kaikki tukiasemat ovat yhteydessä toisiinsa, on tiedonsiirtoon käytettävissä useita eri reittejä, joista järjestelmä valitsee automaattisesti aina nopeimman mahdollisen.




 



Miten sinä olet rakentanut kotiisi langattoman verkon?  



 



 



Telialla myynnissä olevat Mesh-laitteet



 



Mesh-järjestelmät



Asus AX6600 Tri-band Mesh WiFi 6 -järjestelmä



Aimesh AC1900



 



Lue myös:



Hei! Minulla on mökillä wlan-reititin päärakennuksessa ja langaton verkko toimii hyvin myös mökin pihassa. Mutta ongelmana on mökin toiset rakennukset, joiden seinät luultavasti ovat niin paksut, ettei niihin saa WiFi yhteyttä kunnolla. Mikä tällaisessa tilanteessa olisi paras vaihtoehto? Pitäisikö esim. Wlan-toistin sijoittaa ulos? Jos niin, kestääkö ne ulkona Lapin - 40°C:n pakkaset? Käyttö on kevyttä, tyyliin e-lehtien lukemista, Telia-TV:n katselua. 


Moikka, onko ulkorakennuksen ja päärakennuksen välimatka kuinka pitkä? Rakennuksesta toiseen ja paksujen rakenteiden läpi vienti on kyllä haastavaa WiFi -verkolle, vähintääkin sen ulkoisen toistimen tarvitsisi.

Tässä olisi yksi esimerkki Verkkokauppa.com:lta, joka sopisi myös ulkokäyttöön (-30°C ~ 70°C, eli varmistaisin käyttölämpötilat myyjältä). Tämä tarvitsee vielä läpiviennin rakennuksesta ulos, jotta RJ-45 verkkokaapelin saa ulkoiselle vietyä. Toistin saa myös virtansa tämän kaapelin kautta.



@VAHAKIVELI  kirjoitti:
Hei! Minulla on mökillä wlan-reititin päärakennuksessa ja langaton verkko toimii hyvin myös mökin pihassa. Mutta ongelmana on mökin toiset rakennukset, joiden seinät luultavasti ovat niin paksut, ettei niihin saa WiFi yhteyttä kunnolla. Mikä tällaisessa tilanteessa olisi paras vaihtoehto? Pitäisikö esim. Wlan-toistin sijoittaa ulos? Jos niin, kestääkö ne ulkona Lapin - 40°C:n pakkaset? Käyttö on kevyttä, tyyliin e-lehtien lukemista, Telia-TV:n katselua. 

Kahdella Ubiquiti NanoBeam 5AC Gen2 laitteella voi rakentaa wifi-siltoja. Wifi-silta on sama kuin vetäisit Ethernet-piuhan rakennusten välille, mutta langaton. Maksimi luvattu kantama (ilman esteitä) näille on jopa 15 kilometriä. Laitteet maksaa alle satasen kappale. Virransyöttö tapahtuu PoE-menetelmällä laitteen mukana tulevan virtalähteen avulla, joten ulos tarvitsee vetää vain pelkkä verkkokaapeli. Kun konfiguroit laitteet PTP (Point-to-point) -tilaan, jää linkin latenssikin alle millisekuntiin. Toteutuva nopeus on noin 200 Mbit/s kumpaankin suuntaan.

 

Jos haluat pelkästään langattoman yhteyden muihin rakennuksiin, voisi Nanobeamia kokella myös wifi-tukiasemana, suunnaten sen keila sinne mihin wifi halutaan. Tällöin sitä pitää ajaa normaalimodessa (ei PTP). Mutta ota huomioon että tämän ampuma keila on erittäin kapea (pitkä kantomatka perustuu juuri tähän), eli jos käytetään pelkästään tukiasemana niin silloin asiakaslaitteiden pitää sattua siihen keilaan.

 

Kaikista varmatoimisin ratkaisu olisi tehdä ensin rakennusten välinen linkki Nanobeameilla ja sen jälkeen siellä toisen rakennuksen sisällä laittaa joki perus wifi-tukiasema tekemään sinne paikallinen wifi (jos siis siellä on tarve nimenomaan langattomalle verkolle).


Kiitoksia vinkeistä @HenriLie ja @SINAD. Etäisyys päärakennuksesta (wlan-lähettimestä) noin 15-20 metriä. Puntaroin nyt näiden antamienne ehdotusten välillä. 



 



Edit MinnaLN: lisätty tägitykset.


Hei, löysin tämmöisen ulkoisen WiFi-anteenin Wish-verkkokaupasta. Voisiko tällainen toimia mökkikäytössä kun WiFi mokkula 2,4 GHz:n taajuudella toisessa rakennuksessa 

https://dl.wish.com/Ywfe3

 

 


Sivusto pyytää kirjautumaan sisälle, enkä halua kirjautua sinne. Joten en pysty näkemään mitä antennia tarkoitat. Vastaan nyt sellaisella oletuksella että olet löytänyt jonkinlaisen suunta-antennin, koska ainoa mitä näen koko antennista on maininta "1 km!".

 

Jos hankit sellaisen, kannattaa huomioida mm. seuraavaa:

 

- LAILLISUUS: wifi-tukiasemat on CE-testattu sille antennille, joka niissä tulee mukana. Jos vaihdat siihen toisenlaisen antennin, olet muuttanut laitteen rakennetta jolloin siitä syntyy kokonaan eri tuote. Suunta-antennien kanssa ongelmaksi tulee sellainen että jos liität sen normaaliin tukiasemaan, kasvaa wifin lähetysteho antennin pääkeilassa ylitse sallittujen rajojen. Wifien tehot on rajoitettu EIRP (effective isotropic radiated power) mittayksiköllä, joka tarkoittaa säteilytehoa. Olettaen että wifin teho on esimerkiksi 100 mW ja siinä on ympärisäteilevä antenni. Nyt jos liität siihen vaikkapa 10 dB vahvistavan suunta-antennin, tulee wifin säteilytehoksi 1W. Rikot siis radiolakia, ellet tiedä mitä teet. On joko pienennettävä wifin lähetysteho sopivaksi tai sitten käytettävä 5 GHz alueella olevaa, ulkoasemille tarkoitettua taajuusaluetta, jossa on luvallista käyttää 1W EIRP-tehoa.

 

Jääkö tällaisesta sitten kiinni? No välttämättä ei, mutta jos laitteesi aiheuttaa häiriöitä muille järjestelmille (esimerkiksi säätutkille) niin käytännössä Traficom on se viranomainen joka alkaa tutkia asiaa ja jos sinun itse modifioimasi laite osoittautuu häiriölähteeksi, niin arvannet kuka maksa asian selvittelykustannukset ja korvaukset mahdollisesta häiriön aiheuttamiesta. Valmistaja kun ei ole enää missään vastuussa sen jälkeen jos muutat laitteen rakennetta.

 

- KAAPELIN PITUUS: ellei antennissa ole käytetty kunnollista, vähähäviöistä kaapelia (joka maksaa enemmän kuin se antenni) niin antennin tuoma hyöty voi kadota kaapeliin. Joten kaapelin tulisi olla niin lyhyt kuin vain mahdollista.

 

- SUUNTAAVUUS: suunta-antennihan ei passiivisena laitteena pysty nostamaan wifin lähetystehoa. "Vahvistus" ja EIRP-tehon kasvaminen perustuu siihen, että antenniin syötetty teho jonka perinteinen wifi-antenni säteilee ympäriinsä, kootaan suunta-antennilla kapeaksi keilaksi. Voit ajatella tämän ikäänkuin ilmapallona. Vapaana se on pyöreä, mutta jos puristat sitä, se turpoaa haluamaasi suuntaan. Sen tilavuus ei kuitenkaan muutu. Näinollen kaikkien niiden laitteiden, joihin haluat lisätä kantamaa, tulee sijaita antennin pääkeilan suunnalla. Muissa suunnissa olevat laitteet toimivat huonommin kuin perusantennilla.

 

Jos taas kyse on ympärisäteilevästä lisäantennista eikä suuntaavasta antennista, sillä tuskin saavutetaan mitään kovin merkittävää parannusta koka wifeissä jo oletuksena olevat ympärisäteilevät antennit ovat melko tehokkaita.


Kiitos perusteellisesta vastauksesta. Mietin asiaa. 


Selvennykseksi vielä, että minulla ei ollut tarkoitus vaihtaa WiFi tukiasemaan tätä antennia, vaan vastaanottaa oman tukiaseman lähettämää verkkoa toiseen ulkorakennukseen, jonka ulkopuolella oma wifi verkko toimii hyvin, muttei teho riitä kulkemaan rakennuksen paksujen seinien läpi. Anteenin ja sen jatkona olevan kaapelin avulla siis siirrettäisiin verkko seinän läpi kyseiselle katvealueelle. 


Rakennuksesta toiseen tekisin langattoman sillan ennemmin vaikka kahdella tällaisella: https://www.eurodk.com/en/products/nanostations/nanostation-loco-m2



 



Jonkinlainen näköyhteys saisi luvan tuossa olla. Toki jos on kovasti naapureiden wifejä ympärillä, voi häiriöitä 2,4 GHz ilmentyä turhan paljoa, joten 5 GHz saatta olla ok. Se vaimenee herkemmin ja tiettyjä taajuuksia ei saa ulkokäytössä olla ja lisäksi yhdet toiset taajuudet voivat estyä mahdollisten säätutkien vuoksi käytöstä.


Kiitos, tuo näyttäisi kestävän Lapin - 30 asteen pakkasiakin. Pannaan harkintaan. 


Vastaa