Skip to main content
Telia.fi etusivulle Telia.fi etusivulle

Haluan tarkistaa ja täydentää ymmärrykseni langattomista nettiyhteyksistä.

Ymmärtääkseni yhteyden nopeus riippuu

1. Lähettävän tukiaseman tekniikasta

   - signaalityypistä, esim. 3G vai 4G

   - lähettimen tehosta ja keilan suuntauksesta; näistä riippuu, miten paljon etäisyys tukiasemasta ja maastoesteet vaikuttavat yhteyden laatuun

   - onko lähetin yksi- vai monikaistainen eli onko käytettävissä vain yksi taajuuskaista, jonka kaikki käyttäjät jakavat, jolloin käyttäjien lukumäärän kasvaessa kunkin käyttäjän signaali heikkenee vai pystyykö tukiasema antamaan jokaiselle käyttäjälle oman kaistan, jolloin käyttäjän saaman signaalin voimakkuus pysyy samassa käyttöpaikassa vakiona

Kysymys: - onko kaistojen eli käyttäjien lukumäärä rajattu, kuinka paljon mahtuu?

               - mihin 3G/4G ero perustuu, taajuuteen, tehoon vai kenties molempiin?

               - syökö signaalin tehoa yksikanavaisessa vaihtoehdossa vain käyttäjän ja tukiaseman välissä (samalla suoralla) olevat  kanssakäyttäjät vai tukiaseman käyttäjien kokonaismäärä?

2. SIM-kortille ladatusta, tehtyyn liittymäsopimukseen perustuvasta yhteyden laadusta eli nopeus- ja määrärajoista sekä yhteystyypeistä, esim. vainko 3G vai 3G + 4G. Operaattori pystyy ohjauskeskuksessaan muuttamaan SEM-kortin eli liittymäsopimuksen asetuksia eli ehtoja/rajoituksia?

Kysymys: onko niin että puhelimen SIM-kortille on mahdollista ladata alkaisemmat eli rajoitetummat netti-ominaisuudet kuin vain nettiyhteyksiin tarkoitetulle mokkula- eli modeemi/reititinkortille?

3. Reitittimen/modeemin (hardwaren) tekniikasta, eli miten se hyvin pystyy hyödyntämääm käytettävissä olevan signaalin ja SIM-kortin mahdollistamat ominaisuudet

   - yhteystyypit 3G vai 3G+4G ja myös yksikaista vai monikaista

   - nopeusluokka eli mihin maksiminopeuteen pystyy

   - teho- ja muut laatuerot ? Tämä on kysymys, siis onko eroja näissä?

Esko Vesa

 

PS. Voitte vastauksessanne käyttää hillityn harkitusti myös insinöörikieltä kansan kielen RINNALLA (esim. PCM = pulssikoodimodulaatio, joka on eräs tapa koodata signaaleja, radiosignaalien ensimmäisiä koodeja on kaikkien tuntema Morsetus, jossa numerot ja kirjaimet ilmaistaan lyhyiden ja pitkien "piippausten" erilaisia sarjoja. Talitintin kielellä Hello, kimulit! on Ti-Ti-Tyy, eli lyhyt-lyhyt-pitkä  : )

Ai joo, unohtui kysyä, missä laitteissa/korteissa WiFi on käytettävissä, milloin tyydyttävä käyttöpaikalla Bluetooth'iin? Mikä tämä ero käytännössä on, vaikutus nopeuteen, etäisyyteen, yms? Esko Vesa

Kunnon vastauksesta tulisi 2 sivun mittainen, mutta yritän lyhyesti ja siinäkin vain 3G/4G juttuun.

 

Aloitetaan yleiseltä tasolta.

Lähetysteho ja antenni ratkaisee paljon. Lähetystehot ovat nk. pilottikanavassa täysillä eli sen mikä on ko. solulle tarkoitettu kantama. Sitten yhteyskohtaista kanavaa voidaan säätää riippuen etäisyydestä. Antennilla on myös passiivinen vahvistus vs isotrooppiseen antenniin. Tämä vaikuttaa myös suuresti. Tämän lisäksi myös suuntakuvio. Suuntakuvio ja vahvistus kulkevat käsi kädessä.

Näillä tekijöillä voidaan vaikuttaa: teholla ja antennilla, kuinka suuri on solun peittoalue. Huomaa leveys vs kantama. Antennin korkeus maanpinnasta myös vaikuttaa, kun sillä voidaan minimoida maastoesteitä.

 

Sitten 3G:stä.

Käytössä on 5MHz kaista, joita voidaan tuplata esim. nk. dualband tekniikassa. Tuota perus kaistaa käyttäjät jakavat. Melko yksinkertainen tekniikka loppujen lopuksi. Ei anna läheskään niin paljon mahdollisuuksia kuin 4G. Ja kaistakin on suppeampi.

 

Seuraavaksi 4G:stä.

Huomattavasti kehittyneempi tekniikka. On useita eri kaistanleveyksiä esim. 5, 10, 15, 20...MHz. Lisäksi useita eri perustaajuuskaistoja, jotka voidaan samanaikaisesti ottaa käyttöön. Näitä yhdistelemällä vaihtoehtoja on runsaasti. Tässäkin tekniikassa käyttäjät jakavat kaistaa. Tosin eri kombinaatioita on olemassa jopa saman kaistan sisällä, kun kaista jaetaan taajuus- ja aikalohkoihin. Näitä voidaan jakaa käyttäjille, mutta perustuu kuitenkin käyttäjien kaistan jakoon. Tästä seuraa mitä enemmän käyttäjiä, sitä vähemmän kapasiteettia yhtä käyttäjää kohti, näin karkeasti.

 

Molemmissa 3G ja 4G tekniikoissa on myös muistettava, että operaattori käyttää samoja kaistoja joka paikassa. Siispä, toinen kapasiteettia syövä tekijä on nk. samakanavahäiriö. Yhteyteen tulee häriötä ympäriltä, joka heikentää laatua. Joudutaan tyytymään hitaanpaan, lue yksinkertaisempaan modulaatioon, jotta yhteys toimii. Tästä seuraa hidastuminen.

 

No, olkoon nyt tuossa aluksi jotain vastauksia kysymyksiin.

 

 

Jatkan vielä tuohon edelliseen viestiini.

 

Nämä langattomat tekniikat nykyään, koskee niin 3G kuin 4G ja lisäksi myös muitakin, joissa samalla taajuudella useita käyttäjiä, ovat käytännössä häiriöön rajoittuvia. Siten ei voi antaa yksiselitteistä vastausta kuinka paljon ja kuinka nopeita yhteyksiä on samanaikaisesti käytettävissä.

Vain arvioita ja suuntaa antavia vastauksia siihen voisi antaa. Niihin vaikuttaa niin monta muuttujaa, ettei kannata tässä alkaa heittämään mitään arviotakaan.

Esimerkiksi minulla on tilanne, jossa ihan 50cm muutos puhelimen sijainnissa asunnon sisällä vaikuttaa siihen, toimiiko 4G. Ongelmana intensiiviset häiriöt signaalissa, ja 50cm muutoksella saa laitteen kantavan teräsbetoniseinän taakse niin, ettei kilpaileva tukiasema kuulu.

Vastaa


Käyttöehdot
Evästeasetukset