Hei Vikasietotila!
Pahoittelut, jos on tuntunut siltä, että ei saa apua. Vikapalveluun kannattaa soittaa suoraan numeroon 020690101, vastaillaan täällä 8-20 (la 9-16.30).
Vianrajaus on välillä vaikeaa puuhaa ja aina sitä vikaa ei heti ensimmäisellä tarkistuksella löydetä. Pyrimme rajaamaan vikaa mahdollisimman paljon tarkoilla kysymyksillä ja prosessi voi varmasti välillä turhauttaa. Emme kuitenkaan halua ruuhkauttaa vianselvitystä vikailmoituksilla, joissa on hatarat esitiedot.
En tiedä millä infoilla asiaa on nyt tarkistettu, mutta tiedolla "Voikkaasta 5km pohjoiseen" voisin veikata, että käyttelet nettiä Oravalassa sijaitsevaa Lintukymin mastoa. Meille ei ole tänne ilmaantunut verkkoon mitään automaattista hälytystä enkä myöskään löydä lähihistoriasta hälytyksiä. Tästä voi hätäisempi tehdä johtopäätöksen, että vikaa ei ole. Myöskään Voikkaasta eikä tuosta mastosta ole muilta asiakkailta tullut viime aikoina valituksia, joten en pysty vahvistamaan mitään vikaa.
Kannattaa nyt soittaa vielä vikapalveluun ja kertoa meille selkeästi, milloin vika on alkanut ja miten vika näkyy käytössä. Jotta voimme tutkia ongelmaa niin tarvitsemme tarkkoja esimerkkejä viasta. Voit ottaa valmiiksi esimerkiksi nopeusmittauksia laitteella, joka on pakotettu 4G yhteyteen. Ota ylös mittauspäivämäärä, mittausaika, mittaustulos sekä millä liittymällä nopeus on mitattu. Tässä on hyvä verrata esimerkiksi nopeuksiin muualla tai mitä liittymä antoi ennen. On hyvä myös verrata nopeusmittausta toisen liittymän kautta mitattuun nopeuteen. Jos kahdella liittymällä on tapahtunut selkeä muutos aikaisempaan, kyllä se silloin verkosta johtuu.
Toivottavasti tämä hieman selkeytti, miten pyrimme vikaa rajaamaan ja selvittämään. :)
Kiitokset nopeasta hyvästä vastauksesta. Nopeudesta vielä esim. juuri mitattuna reititin pakotettuna 3g tilaan download 11.7mb ja upload 4.13mb. Pakotettuna 4g tilaan LTE800 nopeudet download 1.92 mb ja upload 8.47mb. Nopeuksia olen tutkiskellut erittäinkin tiiviisti.
Eihän tässä muu auta kun pakata huomenna tavarat autoon ja ihmetellä missä se normaali signaali sitten löytyy ja soittaa sen jälkeen vikakeskukseen. Liittymästä vielä sen verran että koko tämän 2 vuoden aikana on toiminut vakaasti ja kaikin puolin hyvin lukuunottamatta kuvaamaani noin vuosi puolitoista ongelmaa sekä nyt, sekin vahvistaa omaa käsitystäni mahdollisesta muusta viasta.
tässä vielä ihmeellisyyttä nopeudesta upload 16.11 mb ja download vain 2.62mb. Jokin ei täsmää kyllä nyt, toimiessaan normaalit downloadit vaihtelee pääsääntöisesti 30 - 50 mb välillä.
ja tilanne noin klo 22.30
Mitäs on signaaliarvot? Etsintään tällä ohje: https://www.taisto.org/Huawei_B593s-22 . Erityisesti RSRQ kiinnostaa, se kertoo yleensä paljon, onko ongelmana vain heikkolaatuinen signaali. Tavoite lähellä -3, ongelmia ilmenee, kun mennään -10 yli näin kokemuksen osoittamalla tuntumalla. Myös RSRP on kiva arvo, se kertoo signaalin vahvuudesta. Paljon paremmin kuin mitkäänkuuluvuuspalkit.
Tuo dl/uppi suhde vääristymän olen havainnut itse syntyvän tilanteissa, joissa:
- verkko on ruuhkainen, erityisesti dataa ladataan
- Käyttöpaikkaan kuuluu lukuisia saman operaattorin saman taajuuden tukiasemasoluja. Yöaikaan kun ei liikennettä paljoa, voi nopeus kohentua ja päivällä/illalla heiketä. Kuin 2,4GHz Wi-Fi verkko köhii kerrostaloissa.
- Jostain muusta syystä on paljon häiriöitä
- Jotain on jossain rikki
Nämä ihan asiakkaan ajatuksia, en edusta Soneraa.
Osaatko kokeneempana sanoa vaikuttaako ruuhka merkittävästi signaaliarvoihin, vai pitäisikö niiden pysyä ruuhkasta riippumatta vakiona? Itse olen huomannut, että omassa solussa RSRQ saattaa aamuisin olla -4 ja iltaisin -10. SINR aamuisin 16 ja iltaisin 8. Onko tämä ihan normaalia? RSRP ja RSSI ovat käytännössä aina samat, ehkä kahden yksikön heitto suuntaan tai toiseen.
Näillä arvoilla normaalisti pelaa ihan ok ja downloadit yleensä silloin välilla 30 - 50 mb. Toki arvot eivät hyvät ole mutta tosiaan normisti hyvä ja vakaa käytettävyys. Täytyy yrittää ottaa yhteys vikailmoituksiin, löysin aika tarkan ajan milloin edellinen vika ilmeni jonka sonera myös minulle ilmoitti että vikaa oli ollut( puoli vuotta sitten), muita ongelmia tässä liittymässä ei ole ollutkaan.
Moro!
Piti käydä vielä täällä mainitsemassa hauskasta sattumasta, että myös puhelu tuli minulle. Huomasi, että äijä tietää mistä puhuu! 
Täältä saikin myös hyvää lisätietoa vikailmoitusta varten. Tämä on nyt laitettu eteenpäin asiantuntijoille ja toivotaan asiaan ratkaisua mahdollisimman pian!
@Rehtori84 kirjoitti:
Osaatko kokeneempana sanoa vaikuttaako ruuhka merkittävästi signaaliarvoihin, vai pitäisikö niiden pysyä ruuhkasta riippumatta vakiona? Itse olen huomannut, että omassa solussa RSRQ saattaa aamuisin olla -4 ja iltaisin -10. SINR aamuisin 16 ja iltaisin 8. Onko tämä ihan normaalia? RSRP ja RSSI ovat käytännössä aina samat, ehkä kahden yksikön heitto suuntaan tai toiseen.
Ruuhka ja häiriöt näkyvät nimenomaan tuossa RSRQ -arvossa. RSRP on 4G:ssä paras signaalin vahvuuden mittari, juuri sinua palvelevan signaalin voimakkuutta. RSSI taas kuvastaa koko taajuuskaistaa, ei oikeastaan avaa mitään ekstratietoa.
RSRQ voi olla parhaimmillaan -3dB, jolloin ei ole häiriöitä oikeastaan ollenkaan. -10dB tasolla alkaa olla jo kohtalaisen paljon häiriöitä, ja kun ollaan -16dB tasolla, niin yhteys on käyttökelvottoman luokkaa. Näin näppituntumalla.
SINR on myös laadun mittari, SINR=Signaali Häiriö Kohina -suhde. Se vaikuttaa suoraan siihen, miten suurella nopeudella data kulkee tukarista sinulle. Nimittäin lähetteen modulaatio, eli miten tiuhaan data pakataan valitaan sen mukaan Ja myös suhde varsinaisen datan ja virheenkorjaukseen tarvittavan datan välillä. Päätelaitteesi ja tukiasema neuvottelevat siitä jatkuvasti mm. mittaamalla yhteyden laatua. SINR ollessa 20dB ja yli, voi saada teoreettisen huippunopeuden kaltaisia vauhteja. Olettaen, että muuta kuormaa ei ole. 16dB on ihan hyvä perustaso, yhteys pitäisi olla vielä rivakka. 9dB alkaa jo lähestyä lukemaa, jolloin datanopeus kärsii huomattavasti. Jos se on 0dB tai negatiivinen, ilmenee pätkimistä ja hitautta.
Pitää myös tiedostaa, että nämä laadun mittarit mittaavat vain alalinkin laatua, eli tukarista sinun päätelaitteelle. Ylälinkin, eli päätelaitteeltasi tukariin toteutuvaa nopeutta ei nämä mittarit tietääkseni kerro. Siihen vaikuttaa eri seikat,tukiaseman päässä. Siksi joskus latausnopeus voi olla vain muutaman megabitin luokkaa, mutta lähetysnopeus erinomainen. Se jo itsessään viittaa joko ruuhkaan tai sitten vain signaalin häiriöllisyyteen.
Kuvailemasi vaihtelu on ihan normaalia. Illalla radiohäiriöt lisääntyvät, kun on enemmän käyttäjiä. Aamulla taas harvempi käyttää nettiä niin intensiivisesti, joten häiriöt on minimissä. Tukari taasen lähettää aika vakioteholla, tosin nykyajan verkot saattavat automaattisesti optimoida itseään, eli muuttaa lähetystehojaan, suuntiaan yms.
Tulipas pitkä, toivottavasti jotain irtosi.
@Vikasietotila kirjoitti:
Näillä arvoilla normaalisti pelaa ihan ok ja downloadit yleensä silloin välilla 30 - 50 mb. Toki arvot eivät hyvät ole mutta tosiaan normisti hyvä ja vakaa käytettävyys. Täytyy yrittää ottaa yhteys vikailmoituksiin, löysin aika tarkan ajan milloin edellinen vika ilmeni jonka sonera myös minulle ilmoitti että vikaa oli ollut( puoli vuotta sitten), muita ongelmia tässä liittymässä ei ole ollutkaan.
-9dB ei ole vielä toivoton, korostan että -12 voisi olla sellainen "hälyraja",että ongelmia ilmenee. -9dB tuollainen käyttäytyminen nopeuksissa kuullostaa maallikolle sangen tavalliselle.
@Purnipsi kirjoitti:
@Rehtori84 kirjoitti:
Osaatko kokeneempana sanoa vaikuttaako ruuhka merkittävästi signaaliarvoihin, vai pitäisikö niiden pysyä ruuhkasta riippumatta vakiona? Itse olen huomannut, että omassa solussa RSRQ saattaa aamuisin olla -4 ja iltaisin -10. SINR aamuisin 16 ja iltaisin 8. Onko tämä ihan normaalia? RSRP ja RSSI ovat käytännössä aina samat, ehkä kahden yksikön heitto suuntaan tai toiseen.
Ruuhka ja häiriöt näkyvät nimenomaan tuossa RSRQ -arvossa. RSRP on 4G:ssä paras signaalin vahvuuden mittari, juuri sinua palvelevan signaalin voimakkuutta. RSSI taas kuvastaa koko taajuuskaistaa, ei oikeastaan avaa mitään ekstratietoa.
RSRQ voi olla parhaimmillaan -3dB, jolloin ei ole häiriöitä oikeastaan ollenkaan. -10dB tasolla alkaa olla jo kohtalaisen paljon häiriöitä, ja kun ollaan -16dB tasolla, niin yhteys on käyttökelvottoman luokkaa. Näin näppituntumalla.
SINR on myös laadun mittari, SINR=Signaali Häiriö Kohina -suhde. Se vaikuttaa suoraan siihen, miten suurella nopeudella data kulkee tukarista sinulle. Nimittäin lähetteen modulaatio, eli miten tiuhaan data pakataan valitaan sen mukaan Ja myös suhde varsinaisen datan ja virheenkorjaukseen tarvittavan datan välillä. Päätelaitteesi ja tukiasema neuvottelevat siitä jatkuvasti mm. mittaamalla yhteyden laatua. SINR ollessa 20dB ja yli, voi saada teoreettisen huippunopeuden kaltaisia vauhteja. Olettaen, että muuta kuormaa ei ole. 16dB on ihan hyvä perustaso, yhteys pitäisi olla vielä rivakka. 9dB alkaa jo lähestyä lukemaa, jolloin datanopeus kärsii huomattavasti. Jos se on 0dB tai negatiivinen, ilmenee pätkimistä ja hitautta.
Pitää myös tiedostaa, että nämä laadun mittarit mittaavat vain alalinkin laatua, eli tukarista sinun päätelaitteelle. Ylälinkin, eli päätelaitteeltasi tukariin toteutuvaa nopeutta ei nämä mittarit tietääkseni kerro. Siihen vaikuttaa eri seikat,tukiaseman päässä. Siksi joskus latausnopeus voi olla vain muutaman megabitin luokkaa, mutta lähetysnopeus erinomainen. Se jo itsessään viittaa joko ruuhkaan tai sitten vain signaalin häiriöllisyyteen.
Kuvailemasi vaihtelu on ihan normaalia. Illalla radiohäiriöt lisääntyvät, kun on enemmän käyttäjiä. Aamulla taas harvempi käyttää nettiä niin intensiivisesti, joten häiriöt on minimissä. Tukari taasen lähettää aika vakioteholla, tosin nykyajan verkot saattavat automaattisesti optimoida itseään, eli muuttaa lähetystehojaan, suuntiaan yms.
Tulipas pitkä, toivottavasti jotain irtosi.
Thänks, tämä selvensi paljon. Itse olen reilusti sitä mieltä, että kyllä meillä pitäisi olla joka nassulle kaistaa vapaana, jos se kaista riittää Hong Kongin tai vaikkapa Mexico Cityn kaltaisissa tungoksissa. Ei meitä täällä nyt niin montaa ole :)
Radiotaajuuksia ei ole missään sen enempää kuin meilläkään. Se, kuinka paljon kanavia / kaistanleveyttä kullakin operaattorilla eri paikoissa on, voi toki vaihdella. Mutta aina radiotaajuuksista on pulaa ja kyse on vain niukkuuden jakamisesta.
Kuvaamissasi suurkaupungeissa ei tietenkään ole ensinnäkään mobiilissa rajoittamatonta tiedonsiirtoa, kuten meillä. Datapaketit ovat tyypillisesti gigatavujen kokoisia, joten se luonnostaan hillitsee ihmisten mobiilidatan käyttöä.
Jossakin Hongkongin tapaisessa erittäin tiheään asutussa kaupungissa on myös kuitua ja kiinteitä yhteyksiä ihan toisella tavalla käytössä kuin Suomessa. Tämäkin tietysti siitä syystä, että mobiilidata on kallista eikä kaikille mitenkään riittäisi kaistaa. Operaattoreiden on siis pakko panostaa kiinteään verkkoon.
@Kimppikoo kirjoitti:
Radiotaajuuksia ei ole missään sen enempää kuin meilläkään. Se, kuinka paljon kanavia / kaistanleveyttä kullakin operaattorilla eri paikoissa on, voi toki vaihdella. Mutta aina radiotaajuuksista on pulaa ja kyse on vain niukkuuden jakamisesta.
Kuvaamissasi suurkaupungeissa ei tietenkään ole ensinnäkään mobiilissa rajoittamatonta tiedonsiirtoa, kuten meillä. Datapaketit ovat tyypillisesti gigatavujen kokoisia, joten se luonnostaan hillitsee ihmisten mobiilidatan käyttöä.
Jossakin Hongkongin tapaisessa erittäin tiheään asutussa kaupungissa on myös kuitua ja kiinteitä yhteyksiä ihan toisella tavalla käytössä kuin Suomessa. Tämäkin tietysti siitä syystä, että mobiilidata on kallista eikä kaikille mitenkään riittäisi kaistaa. Operaattoreiden on siis pakko panostaa kiinteään verkkoon.
Mitenkäs vielä tällainen tekninen kysymys. Onko missään olosuhteissa mahdollista, että huonommat signaaliarvot tuovat paremmat down/up-tuloksen. Mulla ei ole vielä riittävästi todistusaineistaoa, mutta väittäisin, että kotona E5186 jätskitikut tekevät parempaa tulosta kun 14 desibelin paneeliantenni, vaikka kaikki 4 signaaliarvoa ovat 2-10 yksikköä paremmat paneelilla, onko tämä edes teoriassa mahdollista?
On toki mahdollista. Ja usein näin tapahtuukin. Nyt pitää siis muistaa, että signaalin voimakkuus on vain yksi osa-alue radiosiirtotiellä. Ja se ns. signaalitasomittari joka on modeemissa, näyttää useimmiten vain voimakkuutta. Siitä ei voi vetää mitään johtopäätöksiä yhteyden todellisesta laadusta. Käytäntö on osoittanut, että tärkein arvo on RSRQ, eli referenssisignaalin laatu suhteessa vastaanotettuun signaalinlaatuun.
Lisäantennien kanssa voi käydä myös niin, että sen "ansiosta" yhteys muodostuukin voimakkaampaa signaalia lähettävään tukiasemaan vaikka se onkin ruuhkaisempi ja häiriöisempi. Heikommalla antennilla yhteys kytkeytyykin eri tukiasemaan, jolloin signaalinvoimakkuus voi olla pienempi mutta laatu (eli vähemmän käyttäjiä ja häiriöitä) onkin parempi. Tällöin siirtonopeudet ovat myös paremmat.
Vielä näistä antennien vahvistuksista sen verran, että monet käyttäjät kuvittelevat esim. 14 dBi antennin olevan 14 dBi kokonaisvahvistukseltaan verrattuna ilman tällaista lisäantennia olevaan modeemiin. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan modeemissa on aina itsessäänkin antennit, joiden vahvistus on tyypillisesti 4-6 dBi. Kun lasketaan "tehobudjettia", pitää ottaa huomioon kaikki matkalla olevat vaimennukset ja vahvistukset. Vaimennusta lisäantennin kanssa aiheuttavat liittimet ja kaapelin pituus. Lopullinen vahvistus sisäisiin antenneihin tai "pupunkorviin" verrattuna esim. 14 dBi antennin kanssa onkin sitten luokkaa 4-5 dBi. Lisäantennit ovat usein myös monille eri taajuuksille suunniteltuja. Niiden vahvistus ei ole sama kaikilla taajuusalueilla, vaan markkinoinnissa kerrotaan nimenomaan tuo maksimivahvistus mutta ei sitä, millä taajuudella se saadaan. Huonoimmillaan jollakin taajuudella vahvistus ei ehkä olekaan kuin 10 dBi, jolloin kaapelit+liittimet huomioiden ollaan +- nollassa verrattuna modeemin sisäisiin antenneihin.
@Kimppikoo kirjoitti:
On toki mahdollista. Ja usein näin tapahtuukin. Nyt pitää siis muistaa, että signaalin voimakkuus on vain yksi osa-alue radiosiirtotiellä. Ja se ns. signaalitasomittari joka on modeemissa, näyttää useimmiten vain voimakkuutta. Siitä ei voi vetää mitään johtopäätöksiä yhteyden todellisesta laadusta. Käytäntö on osoittanut, että tärkein arvo on RSRQ, eli referenssisignaalin laatu suhteessa vastaanotettuun signaalinlaatuun.
Lisäantennien kanssa voi käydä myös niin, että sen "ansiosta" yhteys muodostuukin voimakkaampaa signaalia lähettävään tukiasemaan vaikka se onkin ruuhkaisempi ja häiriöisempi. Heikommalla antennilla yhteys kytkeytyykin eri tukiasemaan, jolloin signaalinvoimakkuus voi olla pienempi mutta laatu (eli vähemmän käyttäjiä ja häiriöitä) onkin parempi. Tällöin siirtonopeudet ovat myös paremmat.
Vielä näistä antennien vahvistuksista sen verran, että monet käyttäjät kuvittelevat esim. 14 dBi antennin olevan 14 dBi kokonaisvahvistukseltaan verrattuna ilman tällaista lisäantennia olevaan modeemiin. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan modeemissa on aina itsessäänkin antennit, joiden vahvistus on tyypillisesti 4-6 dBi. Kun lasketaan "tehobudjettia", pitää ottaa huomioon kaikki matkalla olevat vaimennukset ja vahvistukset. Vaimennusta lisäantennin kanssa aiheuttavat liittimet ja kaapelin pituus. Lopullinen vahvistus sisäisiin antenneihin tai "pupunkorviin" verrattuna esim. 14 dBi antennin kanssa onkin sitten luokkaa 4-5 dBi. Lisäantennit ovat usein myös monille eri taajuuksille suunniteltuja. Niiden vahvistus ei ole sama kaikilla taajuusalueilla, vaan markkinoinnissa kerrotaan nimenomaan tuo maksimivahvistus mutta ei sitä, millä taajuudella se saadaan. Huonoimmillaan jollakin taajuudella vahvistus ei ehkä olekaan kuin 10 dBi, jolloin kaapelit+liittimet huomioiden ollaan +- nollassa verrattuna modeemin sisäisiin antenneihin.
Kiitos vastauksesta, hyviä pointteja!
Mun kohdalla pupu-jätski-tikut ja tämä suurehko paneeliantenni yhdistyvät samaan tolppaan ja samaan soluun ja silti uskaltaisin väittää, että huonoimmilla arvoilla tulee parempi tulos. RSRQ ero on n. 2 desibeliä paneelin hyväksi (-10 ja -8). Kaapelit ovat 2,5 metritset, ilman mitään ylimääräisiä teippauksia.
Itse olen sitä mieltä, että anteneissa size does matter ja tuo minun paneeliantennissa on pinta-alaa normaalia enemmän.
Kiitos nimimerkille IlariLaa asian eteenpäin viemisessä. Ongelma osoittautui tukiasema viaksi ja on saatu kuntoon tänään 8.12.2016 iltapäivällä ja nopeudet palautuneet normaaliksi, olen tyytyväinen ja näin se apu löytyi mielenkiintoisen yhteensattuman kautta nettisivusto / puhelin keskustelu.
Eli nyt on mukavat nopeudet täällä vähän syrjäisemmälläkin paikalla
Lisäisin vielä, että on erittäin paljon käytettävästä laajuudesta kiinni, miten antennikaapelit/liittimet vaimentavat. 800MHz toimii nyt melkein millä tahansa laukkulangalla, mutta mentäessä 1800MHz alkaa jo olla suuri merkitys pituudella sekä laadulla, ja 2600MHz ei kauhean pitkää edes laadukkain koksi voi olla. Siksi noilla korkeammilla taajuuksilla olisi paras olla antenni-modeemikortti -yksikkö samassa kotelossa ja laitteelle viety vain ulkoilman kestävä Ethernet-kaapeli joka samalla toimii PoE virransyöttönä. Näitä joitain jo on, mutta aika arvokkaita. Ukkoverkot ainakin myy tuollaista 2600MHz TDD -alueilleen ja EuroDK myy Zyxelin laitetta. Vaan eipä ole Cat6 eli CA:ta tukevia...
