Soneran 4G-mobiilinetissä tukkoisuutta vaiko kenties oikeaa vikaa?

---

@Purnipsi kirjoitti:

Luin tuosta, että käytössäsi on ympärisäteilevä antenni... oma hypoteesini on: antennisi vastaanottaa kaikkien noiden tukiasemien signaalit, niin 800MHz ja 1800MHz. Lopputulos on vahva signaali, mutta heikkolaatuinen. RSRQ tämän kertoo, noilla RSRQ arvoilla (-14 dBm) ei voikkaan odottaa kuin heikkoa latausnopeutta. En tunne radiotekniikkaa muuta kuin harrastuspohjalta, mutta omasta kokemuksestani heikollakin signaalilla voi saavuttaa lähes verkon maksiminopeuden, edellyttäen että häiriöitä verkossa ei ole. 

 

Mikä on lähetysnopeutesi? Se ei pitäisi häiriintyä päällekkäisestä kuuluvuudesta niinkään, vaan monesti on vallan mainio.

 

Ratkaisuksi suosittelen:

Kokeile ensiksi ilman ulkoista antennia, laitteen sisäisellä taikka mukana toimitetuilla jäniksenkorvilla. Voisit koettaa myös laittaa tuon ympärisäteilevän antennisi vaikka johonkin isoon metalliseen purkkiin/kattilaan tai jollain muulla metallisella verhota näköyhteyttä muihin kuin yhteen tukiasemaan

Yksi ratkaisu on myös suuntaavat yksitaajuusantennit, tai sitten päätelaite jossa taajuuslukitus. Pitäisi päästä testaamaan miten LTE-A, ja miten eri taajuudet tuossa toimii.

---

Lähetysnopeus on ollut ihan kohtuullinen: sillä puolella ei ole ollut huomauttamista.

Antennini on tämä: https://www.4g-antennit.fi/product/184/koteloitu-ymparisateileva-laajakaista-antenni

Ympärisäteilevän antennin maskaaminen peltivirityksillä on epäonnistumaan tuomittu yritys sillä tällainen maski toimii aina myös reflektorina ja todennäköisesti sotkee perusteellisesti antennin toiminnan. Pitänee ruveta etsimään oikeaa suunta-antennia...

---

@Purnipsi kirjoitti:

-----
Oletko nyt testannut yhteyden toimintaa ilman tuota lisäantennia, ihan laitteen sisäänrakennetuilla antenneilla? Taikka mukana tulleilla jäniksenkorvilla?
-----

 Nyt on testattu, mutta pikaseen. Arvoja en tullut ottaneeksi mutta signaali on max 2 tolppaa ja latausnopeus edelleenkin huono.

Testaan myöhemmin illalla kun ehdin, ja otan sitten arvot ylös. Sekä jäniksenkorvilla että sisäkorvilla.

Samalla kirjaan missä solussa tämä toosa on kulloinkin kiinni: jospa sekin kertoisi jotain järjestelmällistä. Nyt tuntuu että tämä huono yhteys noudattaa täysin sumeaa logiikkaa mikä ei perustietoliikenneinsinöörin aivoihin uppoa. Nyt on muuta hommaa eikä ehdi istua mittailemassa. Palataan kun on kerätty lisää tietoa ja tuskaa.

On hyvä kokeilla muitakin operaattoreita. Sama ongelma varmaan DNA:llakin noilla antenneillasi ellei sitten DNA:lla yksi tukiasema siinä lähellä.

Sinun antennisi on huono koska ympärisuuntautuva. Voi olla että samoja ongelmia tulee DNA:llakin,  selitti minusta todella hyvin mikä on syy eli ympärisuuntautuva tarjoaa parhaimman signaalin vahvuuden mutta samalla häiriöt koska ottaa silti monesta tukiasemasta samaanaikaan vaikka toki näyttää olevan yhdessä tukiasemassa kiinni. Tämä on yleinen ongelma kaupunkialueilla monesti. 

Kännykät toimii eri tavalla onneksi, ei ihan niin paljon pompi ja hypi kuin Huawei. Huawein tapana ottaa kaikki saapuvat signaalit tosta antennistasi. Näin sitä häiriötä tulee helposti ja se on langattoman verkon ominaisuus oikeastaan. Verkon suunnittelijat toki yrittävät parhaansa mutta rakennuksesi materiaali tai lähialueen rakennukselle yms esteelle ei voida tehdä mitään ja jos siitä heijasteelee ei oo mitään tehtävissä. Pitäisikö sitten esteet poistaa tai tuoda tukiasema juuri sinun ulottuville?

ADSL tekniikka on kiinteä ja vaikuttaa ihan eri asiat kuin langattomaan tekniikkaan. Langaton on halpa ja juuri siksi sille ei paljon voi tehdä. Eihän se ole edes tarkoitettu pitkällä aikavälillä pääsääntöiseen käyttöön kotona vaan kiinteän laajakaistan tueksi.

---

@kefiiri kirjoitti:

Ei kännykät periaatteessa toimi yhtään sen kummemmin kuin erilliset mobiilit reitittimet. Kännykässäkin on ympärisäteilevät sisäänrakennetut antennit, jotka samalla tavalla keräävät signaalin joka suunnasta.

 

Tämä samalla kanavalla toimiminen on verkon ominaisuus ja siksipä juuri verkkoja voidaankin kutsua häriörajoitteiseksi. Eli tasan ei käy onnen lahjat. Joillakin toimii pienemmällä häiriötasolla kuin toisilla. Verkkosuunnittelun pitää olla todella asiantuntevaa, jotta tämä "ongelma" saadaan minimiin. Sillekään ei voi mitään, että tietyllä alueella olevien yhtäaikaisten käyttäjien määrä lisää vain häiriötasoja. Hyvin olennainen asia on juuri oikeat lähetystehot kaikkien tukiasemien osalta, jolla voidaan tilannetta pitää hallinnassa.

---

@olkitu varmaankin tarkoitti, ettei kännykän antenni vahvista aivan yhtä pajoa kuin AP:n antenni, joten ei ihan yhtä paljon samalla kanavalla hälinää kännykän kautta, mahdollisesti.

^Ei se ihan niin mene.

Antennin vahvistus on passiivista ja se on yhteydessä antennin suuntaavuuteen. Mikäli antenilla on suuntaavuutta eli myös vahvistusta, se vähentää ei toivottuja signaaleja. Edellyttäen tietenkin, että antenni on suunnattu haluttuun tukiasemaan. Joten suuntaava antenni on aina huomattavasti parempi kuin ei suuntaava. Mikäli suuntaava antenni on väärin suunnattu, se tietenkin muuttuu huonommaksi.

Puhelimen antennia ei voi tehdä suuntaavaksi, kun ei voi koskaan tietää missä asennossa puhelin on ja mistä suunnasta signaali tulee. Erillisten reitittimien sauva-antennit ovat suuntavia puolipallon pinta-alalle. Niiden vahvistus on n. 2dBi. Näitä voidaan kokeilla kääntää eri asentoon, jotta ne saadaan oikeaan asentoon signaalin polarisaatioon nähden. Tukiaseman lähetteen polarisaatio on 45 asteen kulmassa maahan nähden, joten se ei ole puhdas pysty- tai vaakapolarisaatio. Jotta asia ei olisi näin yksinkertainen, niin heijastumat kääntävät signaalin polarisaatiota ja vastaanottopaikalla signaali on erilaisten osasignaalien summa.

Käyttämällä polarisaatiodiversiteettiä, saadaan hyvä lopputulos. Siinä käytetään esim kahta antennia, jotka ovat +/- 45 asteen kulmassa maahan nähden. Vastaanotin valitsee parhaimman signaalin, joka saadaan joko jommasta kummasta yksittäisestä antennista tai niiden summasta, aina tilanteen mukaan.

Kuten jo aiemmin totesin, niin 3/4G -verkot ovat häiriörajoitteisia. Periaatteessa niillä ei ole yhtäaikaisten käyttäjien määrää rajoittavia tekijöitä samalla tavalla kuin esim. GSM verkoissa. Ei voida siis sanoa kuinka paljon tietyllä alueella voi olla yhtäaikaisia käyttäjiä. Määrää vain lisättäessä yhteyden laatu käy kestämättömäksi. Harvalla ja suurella yksittäisellä tukiaseman peittoalueella voi ongelmallinen häiriöraja tulla vastaan helpostikin. Kaukana oleville joudutaan lähettämään isolla teholla, kun taas lähellä oleville riittäisi pienempi teho. Lähellä olevat saattavat kokea yllättävän heikon yhteyden laadun tästä syystä, kun oma signaali on voimakkaiden signaalien häiritsemä. Nostamalla lähellä olevienkin signaalia kokonaishäiriötaso tietyllä alueella kasvaa ja häiritsee siten jopa alueen muita tukiasemia.

Oikeastaan käyttäjä ei voi koskaan tietää varmasti voimakkaan häiriötason ja sitä kautta huonon laadun pohjimmaista syytä. Johtuuko se oman solun tai tukiaseman suuresta käyttäjämäärästä, lähistöllä olevien toisten tukiasemien käyttäjämäärästä vai jostain muista syistä esim. epätavallisen kovista lähetystehoista jo edellä mainituista seikoista johtuen. Paras tieto tästä on operaattorilla, joka näkee statistiikkaa tukiasemaverkosta. Senpä vuoksi vikailmoitus normaalia tai oletettua huonommasta verkon toiminnasta kannattaa antaa. Se on sitten toinen juttu mihin se sitten johtaa. Yleensä katsotaan, ettei alueella ole vikaa tukiasemissa. Sehän ei kuitenkaan kerro vielä mitään vaan asiaa pitäisi tutkia syvällisemmin. Ja löytyykö siellä operaattorilla riittävästi asiantuntevia kavereita tätä hommaa tekmään. Sitä voi välillä epäillä.

Kaiken kaikkiaan tiheä tukiasemaverkko parantaa tilannetta, sehän on selvää. Oikeastaan parikin hyvää syytä. Käyttäjät jakautuvat eri tukiasemille tasaisesti ilman ruuhkautumista ja solukoot pienenevät vaikuttaen lähetystehoihin alentavasti.

---

@kefiiri kirjoitti:

Yhden asian toisin vielä esille.

 

Jo vuosia, lähinnä 4G verkon alusta saakka, on rummutettu operaattoreiden toimesta mobiiliverkkojen hyvyydestä. Mitä ihmeellisimpiä ylisanoja on käytetty ja ihmiset on saatu uskomaan niiden kaikkivoipaisuudesta. On siis tarkoituksella luotu liian kovia odotusarvoja.

 

Nyt on sitten alkanut pikkuhiljaa paljastua karu totuus. Eivät ne mainospuheissa luvatut nopeudet taida oikein toteutua kuin harvojen ja onnekkaiden osalta. Nopeudet vaihtelevat hurjasti ja osa ei pääse koskaan kovin suuriin nopeuksiin. Kaiken maailman tv-ohjelmiakin pitäisi pystyä katsomaan suorana netistä. Kovin on vaan usein hd-kuva suttuista tai pahimmassa tapauksessa pysähtelee. Pettymys on ollut monen kohtalo.

---

Näinhän se on, tuskin missään asiassa mainospuhe=todellisuus. Loppukäyttäjän on lähdes mahdotonta käsittää kaikkia muuttujia, jotka vaikuttavat palveluiden toimivuuteen, ja tuskin edes verkonhallintakaan kaikkea voi hahmottaa.

Tässä esimerkki, LTE-A verkko, mittauspiste suoraan tukiaseman antennin pääkeilassa, hakkaa liittymän rajoihin

: 

Ja tässä, 300m päässä ensimmäisestä pisteestä, mittauspiste kahden eri tukiaseman päällekkäisellä kuuluvuusalueella. Aikaa tossa on kulunut hieman mittausten välillä, mutta varmistin vielä tilanteen käymällä ensimmäisessä paikassa, että tilanne "ennallaan". Ja alla vielä Samsung Servicemoden screenshot, käy hyvin ilmi, että häiriöitä on.

Omalta osaltani OT loppuu tähän.

Vian selvittely on aamuisen vianhallintainfon ja speedtestien mukaan yhä kesken, mutta Soneralta tuli äsken ilmoitus että vikakeissi on suljettu ja pyysivät palautetta.
Saivat palautetta. Kitkeränsorttista, ja täyslaidallisen.
En tykkää tällaisesta operaattoritoiminnasta ollenkaan jossa asiakasta pompotellaan, odotutetaan ja kusetetaan. Aspa on kohtelias ja ystävällinen, mutta muuten toiminta on syvältä /C:stä.
Vika siis jäi korjaamatta, sen syyt selvittämättä, asiaan liittyvät tiedot ja lääkkeet saamatta ja korvausvaade käsittelemättä, mutta keissi silti suljettiin sujuvasti.

Suunta-antenni on nyt hommattu. Paikallisesta putiikista löytyi kätevästi ja ihan kilpailukykyisellä hinnalla 16dB MIMO-paneeli kaapeleineen. Huomenaamulla se menee mastoon, ja pääsee kaverin DNA:lla testaamaan kumpi operaattori workkii paremmin, ja stabiilimmin, pätkimättä.

Palaillaan kun on kerätty tuloksia ja muuta kertomista.

297 viittaisi päättelyn perusteella tuon liikenneympyrän tukiaseman 1. 1800 MHz soluun. Se, miksi Huawei sitä reporttaa, on hankala sanoa. Kokeile reboot uuden suuntauksen kanssa? Jospa se ei päivity kuin viiveellä, tai päivity ollenkaan.

Miksi tuolta liikenneympyrästä 800 kantaa paremmin, johtunee siitä, että 800 MHz lähetettä ei esteet niin paljoa haittaa kuin 1800 MHz. 

En itse ole niin ekspertti antennitekniikassa, mutta vaikka kuinka olisi kapeakeilainen antenni, niin kaapelit, liittimet yms. aina hieman vuotavat.

Mämmestä hankala sanoa mitään, kun ei edes näy mulla Cellmapperissa, taikka Soneran kartoissa.

Tuolla MetsäFibren tehdasalueella lienee ainakin 1800 MHz verkkoa. Tolla sun antennilla esim. 800 MHz signaalin saanee napattua helposti kymmenenkin kilometrin - esteettömässä maastossa jopa kauempaa.

Osaisikohan esimerkiksi  vaikkapa tulkita tätä tietuetta paremmin?

---

@GRUMPY kirjoitti:

Paneelista: jos sillä arvot ei parantuneet niin joko tuossa CMG:n omnissa on tosi hyvä suorituskyky tai sitten tuon paneelin luvatut suoritusarvot ovat marketing BS:ää. Olen taipuvainen kallistumaan jälkimmäisen kannalle.

 

Huawei on rebootattu jokaisen antennisuuntauksen jälkeen ja jokaista mittausjaksoa ennen. Ajan aina useita peräkkäisiä mittauksia pötköön, pidän taukoa, boottaan toosan ja ajan uuden pötkön. Pitäisi olla itsestään selvää että solulukitukset puretaan ja kättelyt tehdään uusiksi aina kun antennia suunnataan uuteen tukiasemaan.

 

Kaapelit ja liittimet vuotaa joo, mutta näissä yhteyksissä sillä ei ole mitään merkitystä käytännössä. En ole missään nähnyt näyttöä sille että tuplavaipasta, foliosuojasta tms lisäsuojauksesta olisi ollut mitattavaa hyötyä kunnollisen kaapelin ollessa käytössä. Minulla on 6 metriä HDF400 kaapelia, N-liittimet suoraan antenniin, modeemin päässä D-Link 0,5m N-SMA rotanhäntä ULA198 kaapelista. Kokeilin piruuttani foliosta lisäsuojaa tuon paneeliantennin sivusyrjillä: RSRQ arvo stabiloitui mutta ei parantunut: pikemminkin pysyi tasaisemmin huonona. 1800MHz sivukeilalähete pysyi kyllä poissa.

 

Tehtaalle ei yllä millään haravalla: tulee Ääneniemen korkea nokka ja Äänemäen kylki pahasti eteen.

 

Seuraavaksi testiin menee DNA:n liittymä. 1800-tukareita on kaksi: etelässä 2 km päässä ja lännessä 1,5 km päässä. Paikat on kartassa ja käyty katsomassa. Ja antenni lähtee takaisin kauppaan.

---

Tuo miksi soludata ei uusiudu, kenties Huawei bugi, ei olisi mitään uutta...

Kannattaa tsekata kaikki operaattorit läpi. Kenties jollain muulla paremmat suuntaukset käyttöpaikkaasi.

Tuo thread hyvä, muutenkin Murossa antennien rakenteluun vihkiytynyttä keskustelua: 

http://murobbs.muropaketti.com/threads/4g-antennit.981468/page-71

http://murobbs.muropaketti.com/threads/4g-antennien-suunittelu-ja-rakennus.1236043/page-3

Päätinpä laittaa tämän keskustelun jatkoksi koska uuttakaan en viitsi kyselyä varten tehdä.

Kuopion ympäristö (keksusta), Airaksela Karttula, Tervo.. Onko tiedossa  olevia katkoksia Soneran mobiilidatassa? Välillä häviää data ja kentät eikä tavara liiku, muutaman sekunnin (minuutin) katkoksia silloin tällöin. Katkos voi olla pidempikin.

Ei mene perille tekstiviestit, whatsapp-viestit yms vaan jäävät odottelemaan johonkin (esim lähetetty tekstari klo 10.30 saapuu perille 17.05)

Noita katkoksia tuntuisi olevan viimeisen 3 viikon aikana enempi vähempi, varsinkin 4G alueella mutta myös muutkin takkua.

Kotona on 4G:n langaton reititin ja sitä saa olla nostelemassa ylös silloin tällöin.

Jos mitään katkoksia tai ongelmia ei operaattorilla ole tiedossa, niin pitänee miettiä puhelimen vaihtoa. (Tosin en ole ainoa joka asiasta on maininnut, koska osalla työntekijöistä on Soneran liittymä ja asiaa kirottu)