Skip to main content

 



 



Valokuidulla toteutettu nettiyhteys on verkkotekniikoiden kuningas. Valokuitu on ohut lasista valmistettu kaapeli, jota pitkin signaali kulkee valon muodossa. Tämä tekniikka on nopeudeltaan ja luotettavuudeltaan ylivoimainen kaikkiin muihin verrattuna. Kuidulla pystytään toteuttamaan kaikki nykyaikaiset palvelut, jotka toimivat verkon välityksellä ja tekniikalla pystytään myös vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin.

Nopeusvertailu eri tekniikoilla:
ADSL max nopeus 24 Mbit/s



Kaapeli max nopeus 200 Mbit/s



Mobiilinetti max nopeus 300 Mbit/s



Valokuitu max nopeus 1000 Mbit/s (tulevaisuudessa jopa nopeampi)



 



Sonera Kotikuitu



 



Sonera Kotikuitu nimellä markkinoidaan valokuituyhteyksiä omakotitaloihin, paritaloihin ja pieniin rivitaloihin. Kotikuitu mahdollistaa nopeat nettiyhteydet ja tietyillä alueilla myös kaapeli-tv -palvelut. Kaikkiin valokuituyhteyksiin voi ottaa lisäpalveluna Viihdepaketin, jolla saadaan tv-palvelut toimimaan missä vain. Kotikuitu on saatavilla vain niillä alueilla, mihin Sonera kuitua vetää ja tästä mahdollisuudesta tiedotetaan aina alueen kiinteistöjä kirjeitse. Valokuitua ei voi siis tilata mihin vain omakotitaloon, vaan siellä alueella pitää olla verkko jo valmiina.



 



Kotikuidun kytkentä taloon maksaa 1090e ja tuo summa pitää sisällään kytkentätyön lisäksi myös tarvittavat laitteet kiinteistön tekniseen tilaan (kuitumuunnin). Tämän summan lisäksi voi tulla vielä erillisiä rakennuskustannuksia, mikäli kuidun rakentamista vaaditaan kohteessa yli 100m. Nämä tarkistetaan aina tapauskohtaisesti ja todelliset kustannukset selviää tilausvaiheessa. Talon sisäverkko on aina asiakkaan omalla vastuulla.



 



Kotikuidun kytkennän jälkeen asiakkaan pitää erikseen tilata vielä laajakaistaliittymä haluamallaan nopeudella ja lisäpalveluilla.



 



Miksi valokuitua ei voi tilata mihin vain omakotitaloon?



 



Usein asiakkaat kysyvät, että miksi Sonera ei rakenna johonkin tietylle alueelle runkoverkkoa, josta
omakotitaloon voisi saada kuituyhteyden. Valokuidun vetäminen ja rakennuskustannukset (ojien kaivamiset ja tien päällystämiset yms) ovat niin korkeat, että samalla alueella pitäisi olla useita kiinteistöjä, joihin yhteydet vedettäisiin samalla kertaa. Hyvin usein myös kytkentämaksu osoittautuu liian korkeaksi kustannukseksi ja ihmiset käyttävät mieluummin edullisempia tekniikoita. Valokuidun voisi olettaa jopa nostavan hieman asunnon arvoa, mutta siitäkin huolimatta tätä ei olla valmiita maksamaan. Ymmärrettävästi monille riittää 4G netti, joka on nopeuksiin nähden varsin edullinen ratkaisu, vaikka ei toiminnoiltaan mitenkään kilpaile valokuitua vastaan.



 



Toinen hyvin yleinen tilanne on sellainen, jossa valokuitu menee omakotitalon lähistöllä ja asiakas kyselee, että voisiko siitä haaroittaa yhteyden hänen taloonsa. Tällainen ei kuitenkaan ole mahdollista, koska kyseessä on yleensä jokin yhteyskeskusten välinen kaapeli, jota ei voida jakaa taloihin. Mikäli omakotitaloon on saatavilla Soneran Kotikuitu, niin tästä tulee jo hyvissä ajoin etukäteen tiedotetta suoraan kotiin.



 



Yksi pätevä tapa valokuituyhteyksien rakentamiseen pientaloalueella on osuuskunnan perustaminen, jonka kautta alueen asukkaat osallistuvat rakennuskustannuksiin. Osuuskunta voi myös valita haluamansa operaattorin valokuituverkon toimijaksi. Yksi hyvä esimerkki lukuisten osuuskuntien joukossa on Helsingin valokuidut https://www.helsinginvalokuidut.fi/ tai http://avoinkuitu.fi/



 



Millaisia haasteita kuidun rakentamisessa on operaattorille?



 



Kuidun rakentaminen on valtavan kallis operaatio kaikissa tilanteissa. Lopulliseen hintaan vaikuttaa matkan pituus, eli kuinka kaukaa kuitu joudutaan taloon vetämään. Katujen kaivaminen auki on kaikkein kallein kuluerä operaatiossa ja lisää hintaa tulee tien päällystämisestä uudelleen, sekä alikulkujen rakentamisesta, mikäli kuitu pitää saada vedettyä tien tai jopa jonkin rakennuksen ali. Tarkkoja hintoja on mahdotonta avata, koska siihen vaikuttaa niin moni seikka. Esimerkiksi yhteen taloon kuidun vetäminen voi operaattorille maksaa jopa 20 – 30 000e. Tämä varmasti kertoo monille sen, miksi näitä joudutaan miettimään, mihin on kannattavaa kuitua rakentaa.






Kuidun rakentaminen 4G tukiasemaan on täysin samanhintaista, kuin yhteen omakotitaloon tai kerrostaloon. Tästä syystä kuitua on eniten rakennettu juurikin 4G tukiasemia varten, sekä kerrostaloihin. Näissä tapauksissa saadaan katettua samalla kululla isompi joukko kotitalouksia.



 



Toisinaan voi olla myös tilanteita, että Sonera ei saa lupaa kaivaa katuja auki, jolloin kuidun rakentaminen on mahdotonta. Operaattorit eivät voi ilman lupia ja sopimuksia lähteä kaivamaan kaupunkien ja kuntien katuja auki, vaikka halua löytyisikin.



 



Sonera tekee myös paljon yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa (kuten sähköyhtiöt), jotka joutuvat kaivamaan katuja auki vetääkseen omia kaapelointejaan maan alle. Näissä tapauksissa kuluja saa mukavasti jaettua, jolloin kuidun vetämisestäkin tulee heti kannattavampaa. Tällaisetkin tilanteet arvioidaan toki aina tapauskohtaisesti, eli aina ei välttämättä ole kannattavaa vetää kuituja vaikka jollakin toimijalla olisikin isot kaivuut menossa paikkakunnalla. 



 



Missä Soneran valokuitua on?

Tällä hetkellä valokuitua on vedetty eniten isoihin kaupunkeihin ja taajamiin. Jo 700 000 kotitaloutta voi saada nopean 100M laajakaistayhteyden, yleensä valokuidulla ja joillain alueilla nopean kaapeli-tv -verkon kautta. Monelle kuluttajalle siis on saatavilla erittäin nopea kiinteä nettiyhteys. Oman saatavuuden saa helposti tarkistettua Soneran saatavuuskyselyllä. Työ toki jatkuu parhaillaan ja uusia kohteita avataan jatkossakin.



 



Moni on myös ihmetellyt, että keskittyykö Sonera mieluummin 4G:n rakentamiseen, kuin valokuituihin. Tämä ei pidä paikkaansa, mutta toki uusia 4G tukiasemia on nostettu mm. somekanavissa vahvemmin esille. Soneralla on myös tiukka vaatimus, että 4G verkon peitto pitää olla 95% väestöstä vuoden 2016 loppuun mennessä. Tämä merkkipaalu tuli täyteen jo 2015 vuoden loppuun mennessä, joten siinä oltiin jopa vuoden etuajassa. Ei kuitenkaan huolta, sillä valokuitu on todella tärkeä tekniikka Soneralle ja myös Suomelle ja kaikille kuluttajille jatkossakin!



Toivottavasti saitte tästä tekstistä jotakin uutta tietoa irti. Haastattelin tätä tuotosta varten meidän talon asiantuntijoita, jotta saatiin varmuudella oikeanlaisia tietoja koottua yhteen. Kommentit ovat toki tervetulleita.

Kiitos hyvästä yhteenvedosta, Projektimme alkaa olla kohta valmis. Vielä menee 2-3 viikko niin saadaan nauttia kuidun nopeudesta. Otin testikäyttöön pariksi kuukaudeksi "kruununjalokiven" 1G- liittymän. Vaitta todennäköisesti menen kuitenkin 100/100M liittymällä vielä pari vuotta. Tervetuloa tutustumaan miten kuidun voi rakentaa tietylle alueelle yhteystyönä: https://www.facebook.com/groups/OsuuskuntaHelsinginValokuidut/ https://www.helsinginvalokuidut.fi/ T: Tuokki / Osuuskunta Helsingin valokuidut

Kerrohan sitten  käyttökokemuksia 1G liittymästä. Tällä hetkellä ei vielä löydy niin paljon palveluita, mitkä vaatisi näin nopeaa yhteyttä. Tullaan kuitenkin varmasti näkemään lähivuosina sellaista kehitystä palveluissa, että tämä 1G liittymäkin tulee ihan tarpeeseen. Kuvanlaatu videoissa paranee kokoajan ja kotona olevien laitteiden määrä lisääntyy, jolloin myös verkon kuormitus kasvaa huomattavasti :)


Pitääkö valokuitukaapelin olla maassa, eikö sitä voi vetää ilmassa sähköjohtojen joukossa, jolloin tulisi halvemmaksi, jos tulee katkoja käyttöön, korjataan samalla kun sähkölinjatkin. Mikseivät operaattorit tee yhteistyötä valokuitu kaapeleita vedettäessä ???

Ihan rehellisesti  ei olisi mitään järkeä edes yrittää vetää valokuitua ilmakaapelina. Näistä ollaan muutenkin pyrkimässä kovaa vauhtia eroon, koska aiheuttavat usein ongelmia yhteyksille. Siellä kun joku puu kaatuu linjojen päälle tms, niin yhteyden korjaaminen maksaa ja vie aikaa. Ainoa keino siis kaivaa kuitua maahan.


, valokuitua voi toki teknisesti vetää myös ilmajohtona. Tällaisia asennuksia voi käydä ihailemassa mm. Romaniassa.

 

Myrskyvaurioriskin johdosta Suomessa uudet sähkö- ja valokaapelilinjat pyritään kuitenkin asentamaan maakaapelina.


Kyllä joissakin tilanteissa ilmajohtona veto voisi olla aivan perusteltua. Esimerkiksi tien ylitys paikassa jossa on jo pylväät valmiina puhelinjohdon ajalta. Täälläkin päin kuidulle tehtiin yli 60 tien ali porausta liittymiä varten, olisiko se yksi syy miksi liittymishinta oli yli kaksinkertainen Soneran tässä blogissa ilmoittamaan hintaan?

 

Toki sitten kun urakoitseva isäntä vetää kaivinkonetta lavetilla puomi ylhäällä ja kerää tien yli menevät johdot matkaansa (näin kuulemma naapurikunnassa joskus tapahtunut) niin kuidun korjaaminen voi olla huomattavasti haasteellisempaa kuin parikaapelin. 


 Tuo, että mennään puomi ylhäällä ei ole tarua. Meidän suunnalla joku farmari ajeli metsäkärryn kuormain yläasennossa vetäen puolta kylää palvelevan kuparikaapelin mukanaan. Tie on muuten rakennettu erikoiskuljetustieksi, mutta tämähän ei tarkoita, että sivutiet olisi esteettömiä... 😃 Muuten kaapelit menevät joko niin korkealla, ettei niihin osuta tai maan alta. Monesti tuo kairaus/poraus tien alitse on kallista. Täällä kun vetivät kuidun matkapuhelinverkon tukiasemalle, joutuivat kairaamaan useammasta kohdasta juuri tämän erikoiskuljetustien alitse.


Mission Accomplished !!!

 

Yhteys Osuuskunka Helsingin valokuidut kautta avautui tänään. Tein heti yliheiton ja testasin nopeutta. Se oli tasaisesti 930/113M ja viive 1ms (Suomalaiselle palvelimelle). Eli hyvin lähellä luvattua maksiminopeutta. Upload jopä vähän yli luvatun.

 

Tässä on nyt malliksi nopeutta. 1G- littymä lähti käyntiin tänän ja tein heti yliheiton Elisan FTTH- liittymästä (100/10M). Osuuskunnan- liittymään. Sen huomasin, että pullonkaula on nyt nuhainen Wlan- reititin (upload sentään vähän kasvoi). Langan kautta saa lähes tuon 1000/100M mitä on luvattu. 1G- yhteys ei ole meilläkään symmetrinen, mutta 10,50 ja 100M liittymät ovat.

 

http://beta.speedtest.net/result/5048019326

 

Avoin kuitu: http://avoinkuitu.fi

 

Osuuskunta Helgingin valokuidut: https://www.helsinginvalokuidut.fi/

 


Sen verran tuli eilen testattailtu, että tänä päivänä ei todellakaan ole sanottavasti palveluita, joiden sujuva käyttö vaatisi yli 100M yhteyksiä. Yksinkertaistettna kaikki sellaiset tehtävät joissa pitää siirtää nopeasti massiivisia tiedostoja 1G- liittymä on todella hyvä. Tulee mieleen tietyt etätyöt, joita ei käytännössä ole voinut kotoa etänä tehdä (vaikka graafisella/mainos alalla).

 

Siirtin testiksi yhden Linux käyttöjärejestelmä imagen ftp.funet.fi palvelimelta. Tiedoskon koko oli 4,6gigaa ja se siirtyi 4,6 minuutissa. Eli nopeus oli tasan 1G per 1 minuutti. Wlanin kautta tuohon nopeuteen ei kuitenkaan pääse vaan pitää käyttää ethernet- kaapelia. Wlan tukiasemmien keskimääräinen nopeus jää 200-300M. Toki jos on mahdollista laittaa wlan tukiasemaan 300€, niin voi saada 500-600M yhteyksiä. Kuitenkin tämä vaatii, että Wlan kanavilla ei ole ruuhkaa (=ei naapureilta paljon wlan tukiasemmia).

 

Vapaat kanavat kannattaa etsiä tätä tarkoitusta varten tehdyllä appsilla. Kuten vaikka Anroidin Wifi Analyzer.

 

T: Tuokki

 


Vastaa