Laitevinkit

Lapselle oma puhelin – näin varmistat, ettei se kasva käteen kiinni

  • 13 August 2021
  • 1 kommentti
  • 544 katselukertaa
Lapselle oma puhelin – näin varmistat, ettei se kasva käteen kiinni
Käyttäjätaso 3
Kunniamerkki +4

Ekaluokkalaisena lapsi saa yleensä ensimmäisen oman puhelimensa. Lapsen kanssa kannattaa sopia heti pelisäännöt. Mikä on sopiva ruutuaika ja miten puhelimen käyttö on turvallista? Entä saako vanhempi tarkistaa lapsen viestit? Ota huomioon ainakin nämä kuusi seikkaa.

Kun oma lapsi lähti ensimmäiselle luokalle, Marianne Alm-Jokiselle ja hänen puolisolleen oli selvää, että lapsi sai oman puhelimen.

”Koulun alkaessa lapsi itsenäistyy ja alkaa kulkea itsenäisemmin. Halusimme lapselle puhelimen, jotta häneen saa tarvittaessa yhteyden. Tämä tuntuu myös olevan ikä, jossa suurin osa lapsista saa puhelimen. Lapsen kanssa on tärkeää keskustella avoimesti ja sopia säännöt puhelimen ja netin käyttöön.”

Alm-Jokinen antaa parhaat vinkkinsä lapsen puhelimen hankintaan ja pelisääntöihin.

 

1. Käytetty ja kunnostettu puhelin on hyvä valinta aluksi

 

Jos päätät hankkia lapselle täysin uuden puhelimen, kysy ammattitaitoisen myyjän neuvoja. Vanhempien vanhoja, puolikuntoisia laitteita ei välttämättä kannata kierrättää lapselle. Marianne Alm-Jokinen päätti hankkia käytetyn puhelimen, joka on huollettu huolellisesti. Käytetty puhelin on järkevä valinta, sillä lapset usein pudottavat puhelimiaan, jolloin lasi rikkoutuu. Ekaluokkainen voi myös herkästi hukata ja unohtaa reppunsa, kirjansa ja puhelimensa.

”Kun puhelin ei ole hienoin ja kallein, ei ole katastrofi, jos se jossain vaiheessa menee rikki tai katoaa”, Alm-Jokinen sanoo.

Ekaluokkalaiselle on järkevää hankkia myös kunnon suojakuoret ja kännykkäpussi, jossa kuljettaa puhelinta.

 

2. Valitse sopiva puhelinliittymä

 

Pelkästään edullisen hinnan perässä ei kannata juosta. Alm-Jokinen suosittelee kiinnittämään huomiota siihen, mitä liittymä sisältää.

”Esikoisellamme oli aluksi niin hidas liittymä, että se hankaloitti puhelimen käyttöä. Halusimme ekaluokkalaiselle liittymän, jolla pääsee sujuvasti nettiin myös kodin ulkopuolella.”

 

3. Sovi lapsen kanssa miten ja missä puhelinta käytetään ja säilytetään

 

Kuinka paljon puhelinta saa käyttää, missä ja milloin? Entä millaiset sisällöt ja sovellukset ovat sopivia ja turvallisia?

Alm-Jokisen perheessä on sovittu, että ekaluokkalaisella on aina puhelin mukana ja äänet päällä. Koulussa toki noudatetaan koulun sääntöjä.

”Vanhempana ajattelen, että puhelin on ensisijaisesti yhteydenpitoa varten. Tablettia käyttämään tottunut lapsi taas ajattelee, että nyt hänellä on oma laite pelien pelaamiseen ja ohjelmien katsomiseen. Ei ole itsestäänselvyys, että lapsi pitää puhelimen kuuloetäisyydellä”, Alm-Jokinen pohtii.

Kannattaa myös sopia, että vanhemmat voivat seurata koululaisen sijaintia puhelimen avulla.

Alm-Jokisen ekaluokkalainen harjoitteli puhelimen käyttöä koulun alkamista edeltävän kesän. Vaatii totuttelua, että puhelin on mukana ulos lähtiessä ja pysyy tallessa. Vanhempien on pitänyt huolehtia akun lataamisesta.

 

4. Hallitse ruutuaikaa sovelluksella

 

Lapsen kanssa kannattaa keskustella siitä, miksi puhelimen ja netin käyttöä on hyvä rajoittaa. Puhelimeen voi asentaa sovelluksen, johon on määritetty puhelimen käytölle päiväkohtainen aikaraja.

”Lapsilla on ollut jonkinlainen ruutuaika myös muiden digilaitteiden kanssa. Olemme keskustelleet useasti siitä, että jos on paljon ruudulla ja puhelimella, niin se aika on pois kaikesta muusta. Lapset tuntuvat ymmärtävän, että ruutuajalle on vaikea asettaa rajat itse.”

Ekaluokkalainen lähettelee kavereidensa kanssa emojeja. Perheen neljäsluokkalainen esikoinen puolestaan käyttää puhelinta pelaamiseen. Alm-Jokinen kokee, että pelaaminen tuo ruutuajan rajoittamiseen lisähaastetta.

”Minusta tuntuu, että pelit addiktoivat enemmän kuin esimerkiksi ohjelmien katselu. Ne imaisevat mukaansa ja lapsen on vaikea arvioida pelaamiseen käyttämäänsä aikaa.”

 

5. Keskustele videopalveluiden rajoittamisesta ja viestien tarkistamisesta

 

Vanhemman on hyvä varmistaa, että lapsen puhelimelle ladataan vain turvallisia ja ikäsopivia sovelluksia, pelit mukaan lukien. Lapsen kanssa voi sopia, että uudet sovellukset hankitaan aina yhdessä. Alm-Jokinen on käynyt lastensa kanssa keskusteluja siitä, millainen sisältö on sopivaa.

”Esimerkiksi YouTube kiinnostaa valtavasti etenkin vanhempaa lastamme. Vanhempana mietityttää, mitä kaikkea sieltä löytyy. Siksi ekaluokkalainen ei ole vielä katsonut YouTubea yksin. Vaikka videosovellukset estäisi, niin lapset jakavat videoita kuitenkin toisilleen viestein.”

Lapsia kannattaa rohkaista kertomaan vanhemmille, jos netissä tulee vastaan jotain pelottavaa tai epämiellyttävää. Myös lasten keskinäisessä viestittelyssä voi olla asiattomuuksia, syrjimistä ja kiusaamista.

”Olemme sopineet lasten kanssa, että me vanhemmat käymme säännöllisesti läpi heidän WhatsApp-viestejään.”

 

6. ”Vanhemman tehtävä on estää addiktion syntyminen”

 

Alkaako ekaluokkalaisen aamu ja päättyykö päivä kännykällä? Entä saako koululainen käyttää puhelinta samalla kun kävelee ulkona? Myös tällaisista asioista on hyvä keskustella.

”Vanhempana tehtäväni on pyrkiä hallitsemaan puhelimen käyttöä ja estää huonojen tapojen syntyminen. Lapsi addiktoituu puhelimesta kuten aikuinen, tai varmaan vieläkin helpommin. Hän tarvitsee apua siihen, ettei puhelin kasva käteen kiinni”, Alm-Jokinen sanoo.

”Vaikka aikuisilla on eri säännöt kuin lapsilla, vanhemman esimerkillä on väliä. Myös omaa puhelimen käyttöä pitää katsoa kriittisesti. Lapsilta tulee palautetta nopeasti.”

Kaipaatko työkaluja lapsesi älylaitteiden käyttöön?

Telian digitaalinen vanhemmuuspakkaus kokoaa parhaat käytännöt toimivan digiarjen varmistamiseen. Materiaali on tuotettu yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. https://www.telia.fi/telia-yrityksena/yritysvastuu/digitaalinen-vanhemmuuspakkaus

 

Teksti: Miia Esa

Kuva: Jaakko Lukumaa

 

---

 

Lue myös:


1 kommentti

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +22

Hyvä artikkeli, joka on myös meille ajankohtainen koska vanhin lapsi aloitti koulun nyt viime keskiviikkona.


 


Myös me alettiin opetella tytön kanssa puhelimen käyttöä etukäteen. Se mitä olen korostanut tytölle artikkelissa mainittujen asioiden lisäksi on se, että aina kun laskee puhelimen pois kädestä niin hänen pitää lukita sen näyttö samalla. Vaikka näyttö menee lukkoon tietyn ajan jälkeen tämä on silti turvallisuusseikka, jos joku sattuu puhelimen nappaamaan.


 


Mekin hankimme käytetyn puhelimen, emme ostaneet uutta puhelinta ensimmäiseksi puhelimeksi. Ostimme Recycled-iPhonen, edullisempikin puhelin olisi kelvannut hyvin mutta itsellä on eniten kokemusta Applen ekosysteemistä ja näin saadaan tyttö myös liitettyä samaan perhejakoon mukaan, tavallaan minun päätilin alle. Pystyn myös määrittelemään mitä sovelluksia puhelimeen pystyy asentamaan, jopa niin että hänen halutessa asentaa jonkun sovelluksen siitä tulee minun puhelimeen automaattinen hyväksyntäpyyntö. Varmasti Android-laitteissakin on vastaavia ominaisuuksia mutta ne on itselle täysin tuntemattomia. Tästä syystä päädyimme lapsenkin kohdalla iPhoneen.


 


Liittymä valittiin rajattomalla datalla ja 20M nopeudella, jotta se ei ole pullonkaula vaan aina voi käyttää niin paljon kuin kulloinkin tarvitsee.


 


Ainakin nyt aluksi tytöllä ei ole puhelin mukana koulussa, viemme hänet kouluun ja haemme pois, joten puhelinta ei tarvitse yhteydenpitoon. Sitten myöhemmin, jossain kohtaa, hän alkaa kulkemaan ainakin osittain yksin, ja tilanne muuttuu. Puhelin on turva siinä mielessä. Puhelin on yhteydenpitoväline mutta myös oppimisväline, siihen saa hyviä sovelluksia joilla lapsi oppii vaikka kirjaimia ja ääntämistä.


 


Ollaan huomattu, että puhelin tosiaan addiktoi. Lasten Youtube esimerkiksi, tai ihan vain Whatsapin giffien ja tarrojen selaaminen ja kavereille lähettäminen. Niihin jää koukkuun ja ajan kulumista ei huomaakaan. Tällaisten pidempien sessioiden jälkeen lapsi voi olla kärttyisä ja levotonkin. Toistaiseksi emme ole määritelleet ruutuaikaa puhelimen asetuksista vaan olemme sopineet lapsen kanssa, että vanhemmat ohjaa puhelimen käyttöä ja sen määrää. Tässä on tärkeää seurata kuinka kauan lapsi puhelintaan käyttää, ei saa unohtaa asiaa ja palata siihen vasta myöhemmin. Puhelin ei siis ole lapsenvahti. Puhelin ei ole lapsen hallussa koko aikaa vaan vain silloin, kun hän saa sitä käyttää. Tämäkin varmasti muuttuu siinä kohtaa, kun hän alkaa tosiaan yksin kulkemaan koulumatkoja.

Vastaa