Onnea aluksi uuteen kotiin.
Oletan että huoneistoihin tulee suoraan mainitsemaasi sähkökaappiin normaali lähiverkkokaapeli, ethernet. Että kohde ei ole adsl tai vsdl kohde. Myöskään asuntoon ei tule valokaapelia.
Toivottavasti tarkoittamasi "haaroitin" on alan kaupoissa myytävä kytkin. Muuten kaapelin impedanssi laskee ja voi tuoda ongelmia. Jos taas laittaa suoraan kytkimen tuohon väliin, niin kytkimen kapasiteetti tulee aika nopeasti vastaan ja siksi yhteys pätkiin. Sain vastaavaan ongelman syntymään, kun adsl aikana kytkin halvan kytkimen sillattuun yhteyteen.
Sitten ratkaisuja hakemaan. Meneekö sähkökaapista yksi vai kaksi johtoparia jokaiseen huoneeseen? Kohdallani näitä menee kaksi kappaletta. Jos on näin, niin esitän taas saman ratkaisun kuin aiemmin täällä, jota myös hyödynnän. Eli olen kytkenyt sähkökaappiin tulevan ns. nousukaapelin suoraan lyhkäisellä 25 cn kaapelilla yhteen huoneeseen. Tuohon huoneeseen olen laittanut Telian (tuolloisen Soneran) reitiitimen. Tämän perään sitten TV boksin ym. Yhden kaapelin olen kytkenyt seinän toiseen datarasiaan, joka vie sisäverkon yhteyden takaisin sähkökaappiin. Kyseinen yhteys on taas sähkökaapissa kytkeytty siellä olevaan kytkimeen ja se jakaa sitten yhteyden muihin huoneisiin. Huoneessa voi taas sitten olla seinästä tulevan datarasian jälkeen taas kytkin, jonka ansiosta huoneessa voidaan käyttää useita laitteita. Uskoisin että et asu niin suuressa kartanossa, jossa kaksi kierrosta sähkökaappiin toisi yli 300 metrin matkan. Koska tuo etäisyys saa olla korkeintaan sisäverkon ääripäissä. Tätäkin viestiä naputtelen niin että reitittimeen on matkaa kolmen kytkimen kautta. Kokonaismatkaa en tiedä, mutta luulisin olevan korkeintaan 100 metriä. Suuria ongelmia en ole usean vuoden aikana havainnut. Jos on ollut niin ne ovat liittyneet lähinnä dchp:n ongelmiin. Kun ne selätin, niin ongelmia ei ole ollut.
Tutkin vielä vanhoja juttujasi. Olet saanut reilut 1,5 vuotta sitten vastaavan ohjeen. Voisitko hyödyntää sitä ja lisätä vielä mukaan tässä annetut lisäohjeet. Eli huoneiden väliin et kytke suoraan kaapelia vaan laitat kytkimen sinne?
Linkki vanhaa viestiin:
https://yhteiso.telia.fi/t5/Kiinteat-nettiyhteydet-ja/Reititin-toimintaan/m-p/139983#M6648
Reititin kuuluu verkkokaappiin ilmanmuuta, jos haluat käyttää nettiyhteyttä eri huoneissa. Ulos lähtevä kaapeli tulee reitittimen WAN-porttiin. Huoneisiin menevät tulevat LAN-portteihin. Jos tarvitsee jakaa useampaan huoneeseen kuin reitittimessä on vapaita LAN-portteja, niin hankitaan kytkin. Kytkimestä yksi kaapeli johonkin reitittimen LAN-porteista ja tämän jälkeen kaikki loput kytkimen portit voi kytkeä huoneisiin tai muille laitteille. Yksittäisen linkin pituus gigabitin ethernetissä saa olla noin 100 metriä. Jos ethernet-yhteys reitittimelle tai kytkimelle pätkii, on vika kaapeloinneissa tai laitteissa. Normaalisti ethernetin ei kuulu pätkiä koskaan, se on erittäin varmatoimista tekniikkaa.
Kannattaa ehkä miettiä että jos on peltinen laitekaappi nii tappaa routerin wifin kantaman melko tehokkaasti, että sitte niihi huoneisiin/huoneeseen jossa on käyttöä, joku sopiva laite wifitukariksi.
@Purnipsi@ kirjoitti:
Kannattaa ehkä miettiä että jos on peltinen laitekaappi nii tappaa routerin wifin kantaman melko tehokkaasti, että sitte niihi huoneisiin/huoneeseen jossa on käyttöä, joku sopiva laite wifitukariksi.
Ääni tälle. Kiinteän sisäverkon WIFI-laajennus onnistuu, kun kytkee sieltä sisäverkon kytkimeltä kaapelin tukiaseman LAN-porttiin. Lisäksi tätyy tarkistaa että jos wifi-tukiasemassa on DHCP-palvelin että se tulee pois päältä, jottei verkossa toimi kahta DHCP-palvelinta.
Jotkut tukiasemat tukevat myös virransyöttöä verkon kautta (PoE). Jos verkkokaappiin hankkii PoE-yhteensopivan kytkimen, niin kytkin voi syöttää virrat WIFI-tukiasemalle verkkokaapelin kautta. Tällöin tukiaseman sijoittelu helpottuu, koska sähköjä ei tarvitse erikseen järjestää, eikä tule niitä mokkuloita pistorasioihin roikkumaan.
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Aika paljon asioita joita en ymmärrä. Ethernet-littymä kyseessä ja reititin ostettu Telialta, joka vakuutti että juuri oikeanlainen ja tosiaan toimi edellisessä asunnossa oikein hyvin. Siellä pöytäkoneelle oli oma laajakaistayhteys ja pojan huoneeseen oma, joten asia oli minullekin jotenkin selkeä. Pöytäkoneella ei pääse langattomaan verkkoon joten siitä menee verkkokaapeli seinään. Kokeilen seuraavaksi reitittimen asentamista sinne sähkökaappiin.
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Emme tarvitse yhteyttä kuin kahteen huoneeseen, joten kokeilen reitittimen asentamista atk-kaappiin. Edellinen asukas oli kiskonut kaikki nettipiuhat irti ja suorastaan rikkonut paikat siellä sähkökaapissa joten ne käytiin korjaamassa. En tiedä onko sillä vaikutusta mihinkään eli tulikohan kaikki kuntoon. Korjaaja ei ollut Telian ihminen vaan isännöitsijän lähettämä ja teki ainakin tunnin työtä laittaessaan piuhat kuntoon.
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Kaappi on peltiä. Mikähän tämä wifituki on?
Wifituki= tuki langattomalle verkolle, ainakin itse tarkoitin viestissäni sitä, että se atk-kaappi voi heikentää langattoman verkon (Wifi) kantamaa, joten varaudu siihen, että ei ehkä joka kolkkaan kanna. Mutta toki vain kokeilemalla se selviää.
Jopa entinen asukas on ollut hurja johtoja kohtaan. Noidenkin toimivuus selviää viimeistään nyt, jos ja kun se korjaaja ei niitä testilaitteella mittaillut. Mutta jos ongelmaa tulee, niin se huoltoyhtiö varmana korjaa oman asennuksen ongelman.
Kuten Sinad tuossa kirjoittikin, niin siellä kaapissa asuntoon tulevasta portista piuha routerin wan-porttiin ja edelleen routerin LAN-porteista kytkennät niihin huoneisiin ja rasioihin, jossa nettiä aiotaan käyttää.
Kysy toki, jos jokin on epäselvää tai ongelmia ilmenee. Yritetään auttaa. :smileyhappy:
Wifi nimestä saa kiittää markkinnamiehiä. Langattoman standardin ollessa vielä vaiheessa markkinamiehet lähinnä amerikan puolella nimesivät langattoman verkon Wi-Fi nimelle. Taas Euroopan puolelle wlan on saanut vastineen. Aluksi näissä taisi olla jotain pieniä nyassierroja, mutta tarkoittavat samaa asiaa eli langatonta lähiverkkoa, jonka taajuus on pääsääntöisesti 2,4 GHz. Nyt ac -standardin myötä myös 5 GHz:n taajuus on sallittu sisätiloissa.
Kiitos paljon. Tänään tai huomenna kokeilen reititintä kaapissa, kun muutto vielä kesken. Edellinen asukas oli tosiaan repinyt kaikki irti (liekö avioero aiheuttanut jonkinlaisen rikkomisvimman). Outo juttu tosin on se, että aina kun avaan netin tällä pöytäkoneella, tulee ilmoitus ei internetyhteyttä. Sitten vianetsintä tekee hommat ja netti löytyy. Muuten pelaa hyvin.
